ESPOO

 

  Asiakasprosessien kehittäminen; erityisesti lapsen siirtymävaiheiden jatkumojen ja tiedonhallinnan näkökulmat

  Tuen eri muotojen järjestäminen esi- ja perusopetuksessa; hyvä perusopetus, yleinen tuki, varhainen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki

  Yhden suunnitelman periaatteen edistäminen; oppimisen ja kasvun tukemisen yksilöllinen tavoite- ja toimintasuunnitelma

 

HUITTINEN-VAMPULA

 

oppilashuolto - erityisopetus - avustajatoiminta. Rakennamme kattavaa varhaisen puuttumisen mallia eri sektorien yhteistyönä. Panostamme opettajien koulutukseen
ja nivelvaihesiin. Rakennamme yhteisöllisyyttä, otamme koulun toimintakulttuurissa oppilaat aiempaa enemmän vaikuttamaan ja yritämme lisätä kodin ja koulun
yhteistyötä. Lahjakkaiden kasvatus, joustava alkuopetus ja sosem-oppilaiden integrointi ovat teemoina mukana kehittämistoiminnassa.

Toisaalta voisi kai sanoa, että monet asiat ovat olleet irrallisia ja nyt kokoamme voimakkaasti päivitettyä mallia, joka kattaa lapsen ja nuoren opintien 5-vuotiaasta toiselle asteelle.

 

HÄMEENKYRÖ

Meillä kehittämiskohteet tulivat ihan arjesta, tilannetekijöistä. Päätähtäin on pienissä oppilaissa. Edellisessä hankkeessa työ kohdentui enemmän 6-9-luokkiin.

Esi- ja alkuopetus /alakoulu: Miten tuki tavoittaa lapsen?
- tukiopetus, Hoppi ja eriyttäminen, lähikoulu Hämeenkyrössä (10 alakoulua)
- Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tukimuodot, käsikirja työntekijöille toimivista työtavoista nettiin (varhaiskasvatus ja esiopetus liittyvät sivistystoimeen ensi vuoden alussa)
- Kouluterveyden hoidon ja päiväkotien yhteys - oppilashuolto
- Sosem ja tarkkaavuuden pulmat; askeleittain ohjelma, mustekalamalli, luokkamuotoinen tuki
- Nivel esikoulu-ekaluokka
Miten henkilökunnan rahkeet riittävät?
- Koulutustarve ja konsultointi

ISOJOKI

 

1) varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen; päivähoito siirtyy vuoden alussa opetustoimen alaisuuteen, päiväkotia rakennetaan koulun pihapiiriin, aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyy koulun hoidettavaksi

2) Perusopetuksen tukimuotojen kehittäminen vastaamaan oppilaiden tarpeisiin

 

ISOKYRÖ

 

1) Nivelvaiheiden madaltaminen - toimintamuodot selväksi

2) Lomakkeiden uusiminen ja testien yhtenäistäminen

3) Oppilashuollon kehittäminen: yhteistyö kotien kanssa, HUPU-koulutus ja perustoimintamalli

4) opettajille käytänteiden selkiinnyttäminen - > eriyttävät toimintamuodot

 

JOUTSENO

 

Esi- ja alkuopetuksen niveltäminen
"luokatan alkuopetus"

 

 

 

JYVÄSKYLÄ

 

 

TAVOITE	MITEN TAVOITE SAAVUTETAAN?	TOIMENPITEET
1       VARHAISESTA HUOMAAMISESTA VARHAIN TOIMIMISEEN   Koulujen toimintakulttuuria ja työkäytänteitä kehitetään siten, että opetuksessa taataan onnistumisen edellytykset toteuttamalla oppilaan oppimisedellytyksistä lähtevää opetusta ja tukemalla sosiaalisia taitoja. Yhteisöllisyyttä ja osaamista lisäämällä vahvistuu yhteinen näkemys siitä, että lapsen ja nuoren tukeminen kuuluu perustehtävään ja päivittäiseen toimintaan.	Perustason osaamisen vahvistaminen ala- ja yläkouluissa   Johtajuutta ja osaamista vahvistetaan koulutuksen avulla ja yhteisissä tapaamisissa oppivan työyhteisön periaatteilla   Peruspedagogiikan laatua lisätään ja ennaltaehkäisyn näkökulma otetaan huomioon tehostamalla tukitoimia ja mallintamalla käytänteitä kaikille opettajaryhmille tehostetun tuen osalta (tukiopetus, eriyttäminen, joustavat ratkaisut, yksilöllisten oppimisedellytysten arviointi ja huomioon ottaminen opetuksen suunnitteluvaiheessa, oppimissuunnitelman laatiminen tukitoimena ja verkostomaisen työtavan välineenä) ja erityisen tuen toteuttamisen osalta (oppimäärän yksilöllistämisen kriteerit ja yksilöllisten tavoitteiden toteuttaminen, opintokokonaisuuksien käyttö, joustavan ja monipuolisen arvioinnin toteuttaminen) (ks. Menettelytapaohjeistus) Jyväskylän erityisopetuksen ja sairaalaopetuksen kehittämishankkeiden tuotoksena syntyneet hyvät käytänteet juurrutetaan yleisopetuksen käyttöön; opettajaryhmille järjestetään pedagogisia iltapäiviä ja ohjausta   Oppilashuollon toiminta nivotaan luontaiseksi osaksi arkea, valmiuksia huomata tuen tarve lisätään ja vastuun ottamista tukitoimien käynnistämisestä lisätään	TIEDOTTAMINEN -          hanke-esitteet kouluille marraskuussa 08   KELPOPILARIT -          koulujen rehtoreiden ja johtoryhmät (n. 40 henkilöä); koulutuspäivä syksyllä 08 ja keväällä 09 -          tukitoimien raamit, normit & ohjeistukset   KELPOPILOTIT -          Yleinen tuki-, Tehostettu tuki- ja Erityinen tuki- kehittäjätiimit TIIMIEN MUODOSTAMINEN Yleinen tuki -          Mitä se on? Miten voidaan lisätä kouluhyvinvointia? Hyvät käytänteet; koulutus Tehostettu tuki -          Milloin? Kenelle? Miten? -          Hyvät käytänteet; koulutus Erityinen tuki -          Milloin? Ohjeistukset, työtapamallit Tiimien yhteinen koulutuspäivä ______ -          benchmarking -          koulutusvelvoite   KELPOPORUKAT -          joka koulusta valittujen 1-2 KELPO-henkilön ryhmä; 3 koulutuspäivää tai -          rehtori+johtoryhmä – koulutusiltapäivä tai -          vaihtuvat koulut, joilla itsevalittu koulutuskohde (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki), koulu voi anoa laadunkehittämisrahaa -          työnohjaus: miten toimin sopivasti toisin?   Koulutusaiheet - koulun toimintakulttuuri ja hyvinvoinnin peruspilarit - varhaisesta huomaamisesta varhaiseen puuttumiseen: keinot, työtavat, mallit -          opettaja osana verkostoa: valmius yhteisölliseen ja moniammatilliseen työtapaan -          IE -koulutus   Koulutuksiin sisältyvät välitehtävät, joista annetaan henkilökohtainen ja/tai yksikkökohtainen palaute.   Materiaalit   Onnellinen opinpolku Hyviä työkäytänteitä ja tukitoimia Kouluhyvinvoinnin peruspilarit Palaveritekniikat
2 RINNAKKAIN TOIMIMISESTA YHTEISTYÖHÖN       Yhteistyön lisääminen yhteisöjen sisällä ja kaikissa opinpolun nivelvaiheissa	Oppimisen tai terveen psyykkisen kasvun esteiden vuoksi tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tilanteeseen puututaan heti;   Päivähoidon ja koulun välisiä ’saattaen vaihto’ –palavereja ja yhteistyötilaisuuksia lisätään   Luodaan toimivat ja yhteiset käytänteet opetuksen suunnittelun kannalta välttämättömien tietojen siirtämiseksi luokka-asteen, opettajan tai koulun vaihtuessa  opinpolun aikana   Työjärjestystä palkittamalla mahdollistetaan joustavien ryhmien muodostaminen ja lisätään opettajien yhteissuunnittelulle varattavaa aikaa   Lisätään valmiuksia ja resursseja toteuttaa samanaikaisopetusta erityisopettajan, vapaana olevien opettajien ja aineenopettajien yhteistyönä   Alkuopetuksessa toteutetaan työpari – mallia erityisopettajan ja luokanopettajan yhteistyönä   Tehostetaan opettajan ja koulunkäyntiavustajan työpari –työskentelymallia ja yhteistyötä   Joustava ja tuettu siirtyminen toiselle asteelle turvataan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisten tiedonsiirtokäytänteiden avulla	Varhainen huomaaminen Puheeksi ottaminen     Opettaja moniammatillisen tiimin jäsenenä Auttajan rooli Kodin ja koulun yhteistyö -mallit   Menettelytavat tiedon siirtämisessä -          materiaalit -          yhteistyökäytänteet   Hyvien käytänteiden mallintaminen Pilari-koulutuksessa koulujen käytänteet -          mallien hyödyt/haitat     Yhteistyövalmiudesta yhdessä tekemiseen Opettaja-koulunkäyntiavustaja –työparityöskentely   Friends –koulutus       Työnohjaus     Seurantakäytänteet
3 KOHTI JOUSTAVIA TUKIPALVELUJA Tukipalvelujen  kehittäminen   Erityisen tuen rakenteita ja toimintamalleja kehitetään siten, että oppilaan koulupolku, terve kasvu ja kehitys turvataan riippumatta tuen tarpeen syystä, diagnoosista tai lapsen kasvuympäristössä tapahtuneista muutoksista (hoitoon tai huostaan otetut lapset).	Alueellisten pienryhmien kattavuutta ja oppilaaksi ottamisen kriteerejä tarkistetaan sekä toimintatapoja kehitetään   Laaja-alaisen erityisopettajan ja pienryhmäopettajan välistä työnjakoa tarkennetaan, toimenkuvia aukaistaan ja määritetään koulun oppilaiden tuen tarpeen mukaan -            Pienryhmien toimintaa kehitetään tukijakso –periaatteella; oppilaan kokonaiskuntoutuksellinen tarve määritellään moniammatillisena yhteistyönä ja laaditaan oppimissuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti verkostopalavereissa   Polikliinisessa hoidossa olevien oppilaiden opetuksen vastuutahot ja järjestämismuodot selkiytetään   Avohoidollisten oppilaiden koulunkäynnin järjestämiseksi lisätään yhteistyötä koulujen, erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen ja sairaalaopetuksen nivelluokkakäytänteiden välillä; alueellisen oppilashuollon työkäytänteitä ja –resursseja tarkennetaan   Erityiskoulujen toimintaa osaamiskeskuksina osana kunnallista erityisopetuksen palvelurakennetta tehostetaan - sairaalaopetuksen antamia ohjaus- ja konsultaatiopalveluja lisätään    Lastenpsykiatrian polikliinista osaamista kiinnitetään tehokkaammin sosioemotionaalisesti oireilevan oppilaan tukiverkostoon	Menettelytapaohjeistuksen päivitys   è    tehostettu tuki ja erityisopetus Jyvässeudulla - käsikirja koulujen käyttöön        - ohjeistuskoulutus         Ks. Koulutusaiheet ja materiaalit yllä         - esitys avohoidollisten mallien kehittämiseksi lastenpsykiatrian vastuualueelle               Ks. Sairaalaopetuksen kehittäminen –hankesuunnitelma       Psykososiaalisesti oireilevan oppilaan ja erikoissairaanhoidon yhteistyö, polikliinisen hoidon mallit, psykiatrinen erikoissairaanhoitajan puoli virkaa osaksi hope-luokan toimintaa   Nuorisotoimen näkyvyys yläkouluissa Kerhojen näkyvyys ala- ja yläkouluissa Koulunkäyntiavustajien tehostettu käyttö: -          toimenkuvien kartoitus -          vastuualueiden tehostaminen, mm. läksykerhot, välituntiohjaus

 

 

 

KANKAANPÄÄ

 

- Moniammatillisuus; opettajan ei tarvitse olla yksin asiansa kanssa
- Nivelvaiheet; yhteistyömuotojen hiominen ja suunniteltujen toimien
käytäntöön juurruttaminen + läheisempi yhteistyö esiopetuksen suuntaan
- Oppimisympäristö mahd. laajasti käsitettynä, mm. miten voitaisiin taata,
että jokainen oppilas saisi riittävää/ sopivaa tukea ja ohjausta tarpeen
tullen.

 

KONNEVESI

- Moniammatillinen yhteistyö
- esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen kehittäminen
- Laadukkaan testipatteriston käyttöönotto + kuntoutuksen aloittaminen varhain.

 

 

LAPPAJÄRVI

 

1) opetuksen nivelvaiheet, 2) moniammatillinen yhteistyö ja 3) erityisopetuksen kansion tekeminen, jonne kootaan esim. lomakkeet (oppimissuunnitelma, hojks) sekä tietoa siitä, kuinka erityisopetusta kunnassamme järjestetään.

 

LIPERI

 

1. KOULUTUS

Päiväkodin ja koulun henkilöstön kouluttaminen

Vanhemmuuden ja kasvatuksen tukeminen

                 - osa koulutuksista tähtää uusien kunnassa käyttöön otettavien työtapojen   

                   kehittämiseen esim. KIEKU, Sensomotorinen kuntoutus jne.

2. ERIYTTÄMINEN

Uusien, joustavien ryhmittelyjen ottaminen käyttöön ja jo käytössä olevien ryhmittelyjen kehittäminen

Samanaikaisopetuksen tehostaminen

Ennakoivan tukiopetuksen käyttöön ottaminen

3. YHTEISTYÖ

Nivelvaiheiden tarkasteleminen ja kehittäminen: päiväkoti- esiopetus -koulu, yläkoulu-ammatillinen koulutus

Sujuvien arkikäytänteiden kehittäminen ja aikataulutus (vuosikalenteri) lasten siirtyessä nivelvaiheen kautta paikasta toiseen

 

LOHJA

 

1.  5-vuotistarkastuksen nostaminen keskeiseksi tekijäksi varhaisen tuen aloittamisessa
2.  esi- ja alkuopetuksen yhteistyö
    - pedagogisen yhteistyön lisääminen
    - joustavan alkuopetuksen muodot
    - tiedonsiirto
    - oppilashuollon kehittäminen nivelvaiheessa
    - matemaattisten taitojen opettaminen
    - lukivaikeuden ennaltaehkäisy
3.  tunne-elämältään ja sosiaaliselta käyttäytymiseltään haastavien oppilaiden opetuksen järjestäminen eri hallintokuntien yhteistyönä

 

MUURAME

1. Eriyttämisen mahdollisuudet: ja siihen liittyen samanaikaisopetus, avustajat

2. Uusien työmuotojen kehittäminen tehostetun tuen vaiheeseen esim. yhteisöpedagogi työpariksi yläkoulun 8. luokkalaisia varten

3. Erityisopetuksen nivelvaihdeiden miettiminen ja yhteistyö erityisopetuksessa

 

MYNÄMÄKI

Mynämäessä panostetaan varhaiseen tukeen (avustajat tehostettua tukea
tarvitsevien oppilaiden ryhmiin), nivelvaiheisiin (päiväkoti->koulu,
alakoulu->yläkoulu, peruskoulu->2. aste), integraatioihin ja opettajien
kouluttamiseen kohtaamaan erilainen oppilas.

 

AJATUKSIA STRATEGIAA VARTEN:

 

• kuntaan oppilashuoltoryhmän yhtenäinen käytäntö

-          sama käytäntö koskisi kaikkia kunnan kouluja

-          tavoitteena ulottaa oppilashuoltoryhmätyö kaikkiin kouluihin

• moniammatillisen työnohjauksen saaminen tarvittaessa

-          psykologi, erityisopettaja/erityispedagogi, vertaisopettaja tms.

• käsitteiden selvittäminen opettajille

-          kenelle oppimissuunnitelma tehdään, mitä sen pitää sisältää

-          suunnitelmaa varten valmis malli ja selkeä ohjeistus

• Tukiopetuksen lisääminen ja erimuotojen kehittäminen

-          sovittaa mahdollisuus tukiopetukseen koulupäivän aikana

-          työjärjestykseen resurssitunti

-          opettajien työjärjestykseen mahdollisuus antaa tukiopetusta päivän aikana

-          pidemmän ruokailutauon mahdollistama tukiopetustuokio päivän aikana

• ”Tasoryhmien” muodostaminen

-          opettajien työpanoksen kohdistaminen heikkotasoisten ryhmään

-          heikkotasoisille enemmän ohjausta, ja pienempi ryhmä

• Puheopetuksen siirtäminen esikouluun

-          erityisopettajille jää enemmän aikaa muulle työlle

• Lisäluokan perustaminen Mynämäkeen

-          mahdollinen yhteistyö esimerkiksi Nousiaisten kanssa

• ”Urakka” työskentely luokassa

-          antaa opettajalle mahdollisuuden ohjata enemmän heikompi tasoisia oppilaita, muiden työskennellessä oman urakan parissa

• Miten taata lähikouluperiaatteen toteutumiseksi?

-          avustajien riittävä määrä

• Ydinryhmän toiminta

-          miten ryhmä käytännössä toimii

-          opettajien mukaan ryhmän kokoonpanoon

• Tuen portaat

-          oppilaastaan huolestuneelle opettajalle selkeä malli miten toimia

-          paperille selkeät toimintaohjeet

 

 

NILSIÄ

 

1. Vanhempien osallisuus koulun toimintaan - kysely vanhemmille ja kyselyn pohjalta toimenpiteet
2. Opinpolku eli lapsen polku syntymästä läpi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyössä sosiaali- , terveys- ja koulutoimen kanssa . Siihen kirjataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kolmiportaista jakoa käyttäen oppilaan seulonnat, tukitoimet ja yhteistyö vahempien kanssa sekä nivelvaiheissa tehtävä yhteistyö. Nettiversio vanhempien luettavaksi.
3. Koulutusta opettajille erityisopetuksen strategiasta, eriyttämisestä,  samanaikaisopetuksesta, oppilaan oppimisvaikeuksien huomioon ottamisesta opetus- ja koejärjestelyissä ja arvioinnissa

 

NUMMI-PUSULA

 

1. Ohjekirjanen, johon listaamme käsikirjan muotoon kaikki keskeiset etenemis- ja toimintamallit, kuinka toimia

    lapsen tarvitessa tehostettua tukea oppimispolkunsa aikana.

 

2. Esikoulu - perusopetus  -nivelvaiheen joustomahdollisuuden  luominen (joko ns. 0-lk, tai mieluummin vielä ns.  

   joustoryhmät lähikouluihin.

 

3. Toimintatapojen yhtenäistäminen eskarin ja koulun välillä. esim. esiopetussuunnitelmien yms. papereiden automaattinen siirtyminen nivelvaiheessa - päällekkäisyyksien välttäminen, esim. yhtenäiset arviointitestit.

 

NURMES

 

Joustava erityisopetus, yhteistyö normaaliopetuksen ja erityisopetuksen välillä
- tehostettu tuki
ja
erityisesti nivelvaiheet, yläkoulu- 2.aste, poissaoloihin ja ammatinvalintaan
suuntautuminen ja tehostettu tuki nivelvaiheessa

 

ORIMATTILA

 

Nivelvaiheyhteistyö esi- ja alkuopetus

· Paikallisen moni ammatillisen yhteistoiminnan vahvistaminen toiminnanohjaaja
sopeutumista tukevan opetuksen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

 · Konsultoiva työtapa erityisopetukseen – konsultoivat erityisopettajat

 

OULU (lisänä liite, jossa kuvattu Oulun erityisen tuen keskusta kaavioin)

Lähikouluperiaatteen tukeminen ja kehittäminen

               a) toimintamallit integraation mahdollistamiseksi

               b) tehostetun tuen työkalujen hyödyntäminen

 

Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen

               a) esiopetus - perusopetus yhteistyö (toimintamalli)

               b) alakoulusta yläkouluun (oppimissuunnitelma ja tiedonsiirto)

               c) yläkoulusta jatko-opintoihin (paja-/ oma-uraluokka toiminnan kehittäminen)

 

 Tehostetun tuen muotojen kehittäminen

               a) samanaikaisopetus

               b) vertaissovittelu

 

OULUNSALO

 

’Luodaan ja kokeillaan toimintamalleja oppimispolun siirtymävaiheisiin, moniammatilliseen työryhmään, esioppilaiden tuen  tarpeen
tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen sekä tunne-elämältään ja sosiaaliselta
käyttäytymiseltään haasteellisten lasten varhaiseen ja tehostettuun tukeen.
Edistetään kasvatuskumppanuutta ja kehitetään siihen toimintamuotoja. Kehitetään
pedagogisen tuen muotoja ja pedagogisia menetelmiä. Tuetaan ja lisätään
henkilöstön osaamista.

 

PARAINEN

Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen yhdessä Turun, Naantalin, Raision,
Mynämäen, Nousiaisten ja Kaarinan kanssa.

Opetus- ja opiskeluhuoltoa tekevän henkilöstön täydennyskoulutus
mm. pedagogiset iltapäivät, yhteiset vesopäivät

opettajien valmius tunnistaa yksilöllisyyttä ja erityisiä tarpeita ja
oppimistapoja
opettajien valmius ja taito ohjata oppilaita yksilöllisesti
laaja-alaisten erityisopettajien toimenkuvan kehittäminen ja yhtenäistäminen
uuden kaupungin alueella.

asiantuntijavekoston kehittäminen seutukunnallinen ja kaupungin sisäinen
koulutetaan resurssiopettajia ja konsultoivia erityisopettajia ym.
asiantuntijoita
yhteistyöverkoston rakentaminen koulujen välille

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluiden kehittäminen
luokassa tehtävät pedagogiset ja didaktiset järjestelyt,
tukiopetus, yhteistyö vanhempien kanssa, kerhotoiminta, oppilashuolto jne.

Lisäksi

Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen esiopetuksesta toiselle asteelle

Pedagogisten suunnitteluvälineiden (mm. lomakkeet) ja arvioinnin
kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella ( Parainen,
Nauvo,Korppoo, Houtskari, Iniö)

Lisäksi on huomioitava etäisyydet eri koulujen välillä. Esim Paraisilta
kestää matka kaukaisimpaan kouluun (UTÖ) noin 6 tuntia. Lisäksi matkaa ei
voi joka viikonpäivä tehtävä yhteysalusliikenteen vähäisyyden takia.
Lisäksi on huomioitava syys ja talvimyrskyt. Merkitsevän aallonkorkeuden
ollessa yli 4 metriä ( aallonkorkeus voi siis olla välillä yli 10m) ei Utöhön
ole menemistä eikä sieltä poistumista voi tietenkään myöskään ajatella.
Tässä tarkoituksessa suunnittelemme miten voimme käyttää virtuaaliopetusta
tukena (Webli)

 

PIETARSAARI-JAKOBSTAD

 

Yhteistyö yli nivelvaiheiden

Moniammatillinen yhteistyö (sekä sisäinen pedagoginen että koulun ulkopuolelle suuntautuva)

Yhteistyö yli kielirajojen

 

Tavoitteet:

Toimintasuunnitelma

”Vuosikello”, eri teemoja ja asteita koskeva

Kehittämiskaavioita/toiminnan dokumentointi

 

Och samma på svenska (identtiset kalvot ruotsiksi)

 

PYHTÄÄ

 

1) päätösten selkiyttäminen (asiakirjojen säilytys), lomakkeet
2) nivelvaiheiden tiedonkulku ja käytännöt (oppilashuollon merkitys)
3) svenska skolanin koulun käytänteet (erityisen tuen tarve)
4) yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa

 

RIIHIMÄKI

 

1) Lähikouluperiaate ja sen avaaminen.
2) Tehostetun tuen muotojen tarkoituksenmukainen käyttö.
2) Tiedonsiirron varmistaminen eri hallintokuntien välillä ja nivelvaiheissa.

 

SALO

 

Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Salo, Suomusjärvi, Särkisalo, Perniö, Pertteli

 

• Resurssien jakaminen tasa-arvoisesti koko alueelle. Tehostetun tuen ”etsiminen” työjärjestelyjen kautta. Laaja-alaisten erityisopettajien työkuvien laatiminen.
• Laadullisen mittaamisen suunnitelallisuus
• Lomaketyö:  lomakkeiden yhdenmukaistaminen koko uuden kunnan alueelle uuden strategian linjausten mukaan. Samalla hallinnon vastuun jakaminen ja prosessin näkyvämmäksi tekeminen kirjaamisen kautta.
• Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen: ala – ylä – 2.aste
• OHR-toiminnan ohjeistaminen ja vieminen osaksi varhaiskasvatusta; eskariin.

 

SASTAMALA

 

1. Eniten yhteistyöltä odotamme perusopetuksen tehostetun ja erityisen
tuen rakenteiden suunnittelussa. Meitä kiinnostaa kovasti, minkälainen
erityisopetus on rakenteeltaan ja tehtävänkuviltaan samankaltaisissa
muissa kunnissa. Perusopetuksen järjestämistapojen vertailu kiinnostaa
muutoinkin.

2. Opettajille tehdyn kyselyn perusteella pedagoginen painopiste on
asetettu tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukemiseen opetuksellisin
keinoin. Sos.em.-taitojen opetukseen haetaan myös välineitä.
Erityisopettajien työtapoihin ja tehtävänkuviin haetaan uusia tuulia.

3. Moniammatillisen työskentelyn tavoitteena on oppilashuoltotyön
kehittäminen ja tuki nivelvaiheissa.

 

SAVONLINNAN SEUTU

 

Toimin Savonlinnan seudulla (Savonlinna, Savonranta, Heinävesi, Enonkoski,
Kerimäki, Punkaharju, Sulkava) mm. Kelpo-kehittämistoiminnan koordinaattorina.

- seudullisten yhteisten käytäntöjen vakiinnuttaminen; esim. yhteiset
HOJKS-lomakkeet, verkkoympäristö
- varhaisen tuen muotojen kehittäminen; esim. kerhotoiminnan kehittäminen
- vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen
- ammatitaitoisen henkilöstön tieto-taidon jalkauttaminen kaikkien opettajien
käyttöön.

Tässä tärkeimmät kehittämiskohteemme. Haasteena meillä on nimenomaan se, että
alueemme on laaja ja tarpeet hyvin erilaiset eri kunnissa ja kouluissa.

 

Mihin tulokset seudullisista kyselyistä (huolikysely, opetuksen laadun arviointi; molemmat tehty keväällä 2008) haastavat?

 

•         Varhaisen tukemisen keinoja kehitettävä

•         Varhaisen tuen muodot huomioitava täydennyskoulutuksessa

•         Yhteistyötä vanhempien kanssa kehitettävä kahdenkeskiseen suuntaan

•         Tiedonsiirto nivelvaiheissa sujuvammaksi

•         Tehostetun tuen vahvistaminen

•         Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet?

•         Koulupihojen kehittäminen liikkumista aktivoivaan suuntaan

•         Ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen

 

Seudulliset kehittämiskohteet

 

•         Varhaisen tuen muotoja kehitettävä; täydennyskoulutus henkilöstölle

•         Vahvistettava yleisen ja tehostetun tuen muotoja, käsitteiden avaus

•         Tiedonsiirron varmistaminen nivelvaiheissa; polku päivähoidosta toiselle asteelle

•         Yhteiset käytänteet; yhteistyöhön vanhempien kanssa, Erityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjan päivittäminen, Edu.Savonlinnaseutu.fi –verkkoympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen

•         Turvattava ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys

•         Kehitettävä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia; kerhotoiminta

•         Asennemuokkaus; kaikkien opettajien saaminen puhaltamaan yhteen hiileen oppilaan parhaaksi, puheeksi ottamisen kynnyksen madaltaminen, ”resurssikeskus” -tyyppisen ajattelutavan jalkauttaminen

 

Kuntakohtaiset kehittämiskohteet;

 

-          yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kartoitus tapahtuu loka-marraskuussa 2008

 

Enonkoski;

-          varhainen puuttuminen

-          lähikouluperiaatteen toteuttaminen

 

Heinävesi;

-          moniammatillisen yhteistyön kehittäminen

-          varhaisen puuttumisen tehostaminen

 

Kerimäki;

-          moniammatillisen työn kehittäminen

-          nivelvaiheiden joustavuus ja tiedonsiirron varmistaminen

-          yhtenäisten käytänteiden varmistaminen

 

Punkaharju;

-          varhainen tuki

-          yhtenäiset seudulliset käytänteet

 

Savonlinna;

-          moniammatillisen työn kehittäminen

-          seudullisen yhteistyön kehittäminen

-          nivelvaiheiden jatkumoiden varmistaminen

-          kotien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen

 

Savonranta;

-          samat kuin Savonlinnassa

 

Sulkava;

-          varhainen tuki; erityisesti yhteistyö neuvolan ja päiväkodin kanssa

-          joustavat nivelvaiheet

-          yhtenäiset käytänteet seutukunnallisesti

-          opettajien täydennyskoulutus ja työnohjaus

 

 

SOMERO

 

Yläkouluikäisten poika - ja tyttötyön kehittäminen, kun opiskelu ei aina maistu jostakin syystä. Toimintaterapian ulottaminen motoriikkaryhmään alakoulussa sekä nivelvaiheiden kehittäminen.

 

Motoriikkaryhmä

Alakoulujen ja esikoulun työryhmä näkee tärkeimpinä kehittämiskohteina lisäliikunnan tarjoamisen esikoululaisille, startille ja 1.-2. luokan oppilaille, joilla on puutteita hahmottamisessa, oman kehon hallinnassa ja koordinaatiokyvyssä tai ylipäätänsä motoriikassa. Tarkoituksena on saada aikaiseksi yksi yhteinen motoriikkaryhmä, joka koostuisi startin ja eskarin oppilaista ja toinen ryhmä, joka koostuisi 1.-2. luokan oppilaista. Opettajat valitsisivat ryhmään tulevat oppilaat. Ryhmän vetäjäksi olemme kaavailleet kaupungin toimintaterapeuttia tai Liikunta ry:n liikunnanohjaajaa. Ryhmä kokoontuisi koulupäivän aikana kerran viikossa koululla.

 

Koulutus

Toisena tavoitteena on saada kaikille päivähoidon ja koulun opettajille koulutusta erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden kanssa työskentelystä ja käytännön vinkkejä arkeen. Olemme järjestäneet tutustumisen ja esittelytilaisuuden SI-terapeutti Sirpa Kaurasen luo. Nyt on suunnitteilla erityisopetusmessut, jolloin saisimme koottua yhteen kouluissa olevaa erityisopetuksen materiaalia ja myös menetelmiä, joita jo käytetään. Messuille tulee myös muutama ulkopuolinen toimija esittelemään materiaalia ja mahdollisesti menetelmiä.

 

HOJKS- kaavakkeiden ja nivelvaihelomakkeiden uudistaminen

Tavoitteena ajantasaistaa lomakkeet mm. nimikkeiden osalta. Yhtenäiset käytänteet.

 

Yhteistyön lisääminen nuorisotoimen ja koulun välillä

Tavoitteena yhteistyön lisääminen nuorisotoimen kanssa. Koulullamme on toiminut tämän syksyn aikana nuoriso-ohjaajan vetämä taukotunti kerran viikossa erityisluokan 3.-4. ja 5.-6. luokan oppilaille. Taukotunnin tarkoituksena on katkaista erityisoppilaiden pitkä koulupäivä hieman erilaisella tekemisellä. Nuoriso-ohjaajalla on kerralla 1-3 oppilasta. Kukin oppilas pääsee vuorollaan taukotunnille.

Nuoriso-ohjaaja pitää myös läksyklubia oppilaille kerran viikossa. Läksyklubiin opettajat voivat ohjata oppilaita, joilla on vaikeuksia läksyjen teossa.

 

Nivelvaiheneuvottelut koulun ja päivähoidon välillä kouluun tulevista erityislapsista

Käytänteistä sopiminen.

 

PAJATOIMINTA

                                           

Kiiruun koululla on mahdollisuus osallistua Pajatoimintaan yhdessä nuorisotoimen kanssa koulupäivän aikana.

 

Toiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan koulunkäyntiä siten, että hänen motivaationsa teoria-aineiden opiskeluun parantuisi, kun hän saa käytäntöpainotteista toimintaa keventämään kouluviikkoaan. Lisäksi pyritään selkeyttämään hänen jatkosuunnitelmiaan peruskoulun jälkeiseen elämään.

 

Toiminnan sisältö on projektiluonteista käytännönläheistä konkreettista työtä teknisen työn koneilla ja välineillä. Oppilaasta riippuen projekti voi pitää sisällään esim. moottoriajoneuvon korjausta tai huoltoa, kiinteistöön liittyvää korjausta tai huoltoa, mahdollisia alihankintatöitä jollekin firmalle tai yhteisölle, omien koriste- tai tarve -esineiden valmistusta. Mahdollisuuksien mukaan käydään tutustumassa lähialueen työpaikkoihin ja eri ammattialoihin.

 

Pajatoiminta tapahtuu teknisen työn tiloissa opettajan johdolla ja avustajana toimii nuoriso-ohjaaja. Toiminta on kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Oppilaita otetaan maksimissaan kolme ja heidän kanssaan tehdään sopimus, jonka huoltajat hyväksyvät. Sopimusta tarkistetaan joka jakson vaihtuessa.

 

TYTTÖTOIMINTA

 

Kiiruun koululla on mahdollisuus osallistua Tyttötoimintaan yhdessä nuorisotoimen kanssa.

                                  

Toiminnan tarkoituksena on tyttöjen minäkuvan ja sosiaalisuuden vahvistaminen yksilötasolla, yksilön tarpeilla. Toiminnan tarkoituksena on auttaa nuorta koulunkäynnin motivaation parantamiseen ja jatkosuunnitelmien selkeytymiseen peruskoulun päätyttyä ja tukea nuorta ammatinvalinnassa.

 

Toimintaan sisältyy mm. läksyjen tekoa, henkilökohtaista ohjausta sekä mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä lähialueen työpaikkoihin eri ammattialojen mukaan mm. ammattikouluun tai muuhun koulutuspaikkaan.

 

Toimintaa vetää erityisnuoriso-ohjaaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa kerran viikossa. Toiminta tapahtuu kouluaikana kahden tunnin jaksoissa erikseen sovitussa tilassa. Oppilaita otetaan maksimissaan kolme ja heidän kanssaan tehdään sopimus, jonka huoltajat hyväksyvät. Sopimusta tarkistetaan joka jakson vaihtuessa.

 

TURKU

 

1. oppilaan tuen raportin jalkauttaminen= yhteistyöalueitten oppilaan tuen palvelujen kehittäminen (tehostettu tuki, oppimissuunnitelman tekeminen, oppilashuoltoryhmien työ)
2. seudullinen yhteistyö: asiantuntijaverkosto, keskitetyn palvelun koulujen palvelun kehittäminen, koulutusyhteistyö
3. erityistä tukea tarvitsevien nuorten nivelvaiheohjaus, erit. mamu-nuorten

 

VANTAA

 

Vantaa, Helsinki ja Espoo tekevät jo tiiviisti yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien tasolla. Kehittämistoimintamme Vantaalla on varmastikin eniten samantyyppistä niin tavoitteiltaan kuin tarpeiltaankin juuri pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Tampereen koordinaattori on ollut yhteydessä jo aiemmin minuun, joten varmastikin jonkinlaista yhteistyötä myös sinnepäin ja sieltäpäin tulemme tekemään.

Keskeisimmät toiminnan ja kehittämisen kohteemme Vantaalla ovat:

1) Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen hyvät käytänteet; joustava esi-ja alkuopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus, lasten kasvun ja oppimisen tuen toteuttaminen yhtenäisenä jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen

2) Tehostetun tuen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen; eriyttämisen toimintatavat ja ryhmäratkaisut, yleisopetuksen oppimisympäristöjen muokkaaminen, tukiopetuksen laatukriteeri - erilaiset toteuttamistavat ja painopisteet, osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen - samanaikaisopetus ja pienryhmäopetus, perusopetuksen päättövaiheen joustavat ratkaisut,

3) Alueellinen toiminta; alueellinen koordinointi ja konsultointi, perusopetuksen henkilöstön työn tukeminen niin erityistä tukea tarvitsevien kuin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden kasvussa ja opetuksessa.

4) Henkilöstön osaamisen kehittäminen; päivähoidon, esi-, perus- ja lisäopetuksen henkilökunnan yhteinen kouluttaminen, jolla tuetaan henkilökunnan valmiuksia kehittää pedagogiikkaa.

 

VIITASAARI-PIHTIPUDAS (WIITAUNIONI)

 

* Varhaiskasvatuksen kehittäminen ja niveltäminen perusopetukseen

* Kodin ja koulun yhteistyömuotojen kehittäminen

* Sivistystoimen ja perusturvan toimialan yhteistyömuotojen kehittäminen

* Yläkoulun integraation syventäminen