AKAA-KYLMÄKOSKI-URJALA-VALKEAKOSKI
* erityisopettajien konsultatiivinen työtapa
* käytänteiden kehittäminen perusopetuksessa siten, että tehostetun tuen keinot
löytyvät ja tulevat käyttöön
Tarkemmin kunnittain:
AKAA
* tukitoimien painopiste esi- ja alkuopetukseen
KYLMÄKOSKI
* yleisopetuksen opettajien koulutus
ja asenteeseen vaikuttaminen
* seutukunnallisen erityisopetuksen koordinaattorin tehtävän perustaminen ja
työnkuvan luominen
URJALA
* yleisopetuksen opettajien koulutus
ja asenteeseen vaikuttaminen
* erityisopetussiirron prosessi
VALKEAKOSKI
* erityisopetussiirron prosessi
* erityisopetuspäätöksen määräaikaisuus
KITTILÄ
1) varhainen puuttuminen
varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen
nivelvaiheissa
- tuen tarjoaminen varhaisessa vaiheessa (mitä, miten)
- tuen tarjoaminen tarpeen ilmettyä (mitä, miten)
- suunnitelmallisuus (mitä tehdään missäkin vaiheessa)
2) tehostettu tuki
- käytännön toimet (miten pystytään antamaan)
- lomakkeiden yhdenmukaistaminen, päivittäminen
- kirjaamisen yhdenmukaistaminen
3. erityisopetuspäätös ja Hojks:n laadinta
- koulutus (Hojks)
LAHDEN SEUTU
Päijät-Hämeen kuntien
(Lahti, Heinola, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski,
Nastola, Asikkala ja Padasjoki) keskeiset kehittämiskohteet:
Tehostetun tuen
tarkoituksen ja toteuttamisen toimenpiteiden saattaminen kaikkien koulujen
tietoon. Yhteistoiminta-alueiden mukaisesti tiedon ja uusien
toimintamallien jalkauttaminen kentälle ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä
vähentämään erityisopetuspäätöksiä.
Käytössä olevien tukitoimien näkyväksi tekeminen (riittävä
tuki), niiden pitkäjänteinen suunnittelu ja mitoittaminen. Hallinnollisten menettelytapojen erityisesti erityisopetuksen
perusteiden ja kriteerien yhdenmukaistamisen siirtäminen kentälle toimintaan.
Siirtoihin ja tukeen tarvittavan lomakkeiston
kehittäminen ja yhdenmukaistamisen jatkaminen (Pokse-hanke)
kaikkien mukana olevien kuntien alueella.
Nykyisten erityisopetussiirtojen hallinnollisten päätösten
tarkistaminen.
Konsultaatio-
ja resurssikeskustoiminnan aloittaminen. Yhteistoiminta-alueiden yhteiset resurssikeskukset
(-koulut), eri yksiköiden mallien luominen yhteisten konsultaatiokehysten
puitteissa ja jalkauttaminen kentälle ja toimijaverkoston käynnistäminen.
Kehitetään alueille
vaikeasti opetettavien luokkien tukemiseen moniammatillisesti (mukana mm. sosiaali- ja terveystoimi
ja nuoriso- ja liikuntatoimi) toimivat tukiverkostot ja perusopetukseen mukaan
toimijaverkko opettajan ja koulunkäyntiavustajan rinnalle. Viedään käytäntöön
suunniteltu malli, jolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä jo alkuopetuksesta
alkaen.
Vanhempainkoulu
koko perhettä tukevaksi toiminnaksi. Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä koulun että kodin vaikutuspiirissä
ja lähes kaikki lasten ja nuorten
ongelmat tulevat esiin oppivelvollisuusaikana ja heijastuvat arkeen lasten ja
nuorten käyttäytymisen muutoksina. Tavoitteena on lasten ja nuorten sekä heidän
perheidensä kanssa eri sektoreilla työskentelevien työkäytäntöjen ja
yhteistoiminnan uudenlainen kehittäminen, jotta saataisiin aikaan yhteistoimintaa
kehittävä ja soveltava sekä toteuttava malli. Etsitään uusia työmenetelmiä ja
keinoja perhetyöhön ja tuetaan perheiden selviämistä. Kehitetään valmiuksia
eri-ikäisten lasten ja nuorten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä tukemiseen osallistavia ja luovia työmenetelmiä käyttäen.
Nivelvaiheiden
seurantajärjestelmän toiminnan juurruttaminen. Esi- ja alkuopetuksen
yhteistyötoiminnan jatkumoiden vieminen käytänteiksi. Solmukohtien
määrittely sekä varhaisen puuttumisen mallit pyritään saamaan kaikkien koulujen
henkilökunnan työkäytännöiksi monihallinnollisesti.
Koulujen
toimintakulttuurin muuttaminen myönteisemmäksi erityistä tukea tarvitsevien
oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Koulun piilokulttuuriset vallankäytön tavat ja kommunikointimallit
voivat olla esteenä virallisten oppimistavoitteiden toteutumiselle ja aiheuttaa
syrjäytymiskehitystä. Erityisesti asia tulee esiin kodin ja koulun välisen
yhteistyön heikkenemisenä. Pyritään kehittämään uutta toimintakulttuuria ja
juurruttamaan se käytäntöön.
Edellä mainittujen
toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.
HÄMEENLINNA
Tavoitteena on lisätä
yleisen, erityisen ja tehostetun tuen ideaa ja menetelmiä yleisopetuksen
opettajilla, toiseksi kehittää menetelmiä tehostetun tuen alueelle, sekä luoda
pedagogisen selvityksen malli niille lapsille joille valmistellaan eo siirtoa.
JÄMSÄ JA JÄMSÄNKOSKI
- KELPO-HANKKEEN TYÖRYHMÄT JA
NIIDEN TEHTÄVÄT.
Hankkeeseen osallistujat
jakautuvat kolmeen suurempaan kehittämistyöryhmään. Kaikissa ryhmissä on asiantuntijoita
esiopetuksesta toiselle asteelle, jos mahdollista. Kehittämistyöryhmät
jakautuvat kukin kolmeen pienempään tiimiin aihepiirien ja kiinnostuksen
mukaan. Kehittämistyöryhmillä on omat vetäjänsä (3 vetäjää), jotka kokoavat
ryhmänsä, sopivat työnjaosta ja tapaamisista sekä loppuyhteenvedosta oman
aihepiirinsä osalta. Lisäksi jokaisella tiimillä on omat vetäjänsä, jotka
toimivat linkkinä koordinaattoreihin ja ryhmiensä vetäjiin.
Kehittämistyöryhmät,
tiimien tehtävät sekä ryhmien vetäjät:
Kaisu Piirto, Raija
Kattilakoski, Eira Hietajärvi & Merja Huolman-Rihkajärvi
|
A. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki
|
B. Yleinen ja tehostettu tuki
(yleisopetuksen oppilaat)
|
C. Erityinen tuki
(erityisopetukseen siirretyt
oppilaat)
|
|
A.1. Tiedonsiirto
- pedagoginen tieto
- Miten tieto siirtyy ja kenen toimesta?
- yhteistyö perheen kanssa
- tietosuojalaki huomioon
|
B. Tukitoimet yleisopetuksessa
B.1. Yleinen tuki
- Mitkä tukitoimet kuuluvat yleiseen tukeen?
- Erilaiset tukitoimet eri
oppiaineissa (eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus jne. mitä ja
miten?
- Lahjakkaiden huomioonottaminen
|
C.1. Erityisen tuen
järjestämisvaihtoehdot
·
erityisluokat
·
erityiskoulut
·
integrointi
yleisopetukseen
·
lähikouluperiaatteen
huomioiminen
|
|
A.2. Seulonnat
- Mitä ja milloin?
- Kuka tekee?
- Jatkotoimenpiteet
- Missä tietoja säilytetään?
- Miten tiedotetaan koteihin?
A.3.Oppimaan oppimisen taitojen opettaminen
3.1
Koulu
- Minkälaisia taitoja tarvitaan kullakin
luokka-asteella?
- Miten opetetaan?
- Kuka opettaa?
Koti
- Miten vanhemmat voivat auttaa lapsia
läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa?
|
B.2. Tehostettu tuki
- Mitä se on?
- Milloin siirrytään tehostettuun tukeen?
- Tehostetun tuen muodot
B.3. Pedagoginen arvio/
Pedagoginen selvitys/
Oppimissuunnitelma
- Lomakkeen suunnittelu ja käyttöohjeet
- Yhteistyö perheen kanssa
- Miten työ korvataan?
|
C.2. Moniammatillinen
yhteistyö
- Tukipalvelut (mitä tahoja, minkälaista
yhteistyötä, kuka hoitaa?)
- Erityisopetuksen ja yleisopetuksen
keskinäiset yhteistyömuodot
C.3. Erityisopetussiirrot
3.1 Erityisopetussiirtopää-
tös
- valmistelu ja päätäntävalta
- lomakemalli
- voimassaolo, päivitys ja purkaminen
- huoltajien asema prosessissa
3.2 HOJKS
- lomakkeen suunnittelu ja ohjeistus
- Miten työ korvataan?
|
NAANTALI
Tehostettua
ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tukimallin vahvistaminen ja
toimintaohjeeksi saattaminen (prosessikuvaukset)
- yhteinen ymmärrys käsitteiden sisällöstä
- oppimissuunnitelma tehostetun tuen
käyttövälineeksi
- miten toteutetaan pedagoginen selvitys ja
pedagoginen arvio eli miten oppilas siirtyy tehostetun tuen tai erityisen tuen piiriin ja tämän prosessin kuvaus
Koulujen
oppilashuoltoryhmien toiminnan selkiyttäminen ja eri hallintokuntien välisen
yhteistyön toimintaperiaatteet
- miten kehittää toimintaa ennaltaehkäisevään
suuntaan
- miten ja missä vaiheessa sos.toimi,
terveystoimi astuvat tukemaan perheitä ja lapsia
Opettajien
täydennyskoulutus
- miten lähikouluperiaate toteutuu
- miten heterogeenisiä ryhmiä ohjataan oppimaan
- samanaikaisopetuksen mahdollisuudet
miten opetusta eriytetään
SODANKYLÄ
1. Varhaisen puuttumisen
ja tehostetun tuen tuominen arkeen/arkikieleen ja niiden kehittäminen
Erityisopetuksen strategian suuntaisesti
2. Perusopetuksen ja päivähoidon käytänteiden yhtenäistäminen (päivähoito siirtyi
koulutoimen alaisuuteen 1.1.2008)
3. Erityisen
tuen siirtämiseen
liittyvän prosessin kehittäminen ja käyttöönottaminen.
ULVILA
1.
Varhainen puuttuminen; kaupunkiin on palkattu alakoulujen (n.1040 opp.)
koulukuraattori, joka aloitti työnsä 1.8.2008. Alakoulujen koulukuraattorin
lisäksi kaupungissa on jo koulukuraattori yläkoululle ja lukiolle sekä
koulupsykologi. Oppilashuolto on uudistettu ja kaikilla kouluilla toimii ns.
oppilashuollon vuosikello.
2.
Joustava koulunaloitus;1-2 luokan ajan oppilaalla
mahdollisuus opiskella joustavasti pienryhmässä (ilman erityisopetussiirtoja)
3.
Tehostettu tuki peruskoulussa; parastaikaa kartoitetaan,mitä "resursseja",
tukitoimenpiteitä on käytössä ja siltä pohjalta laaditaan ns. TUEN PORTAAT