Oppilaanohjauksen hankkeen yhtenä tehtävänä on levittää tietoa toimiviksi osoittautuvista käytännöistä
sekä lupaavista oppilaanohjauksen toimintamalleista, työtavoista ja menetelmistä. 'Hyvien jyvien' paikantamisessa
on tähän asti hyödynnetty hankkeiden omia toimintakertomuksia ja väliraportteja sekä muuta dokumentoitua tietoa.
Yhteisissä hankeseminaareissa ja fokushaastatteluissa on voitu kuulla toimijoiden itsensä kokemuksia hankkeissa virinneiden
toimintatapojen ja työmuotojen toimivuudesta. Oppilaanohjauksessa hyödyllisistä työtavoista on pyritty jatkuvasti
keräämään tietoa kehittävän arvioinnin aikaisempiin raportteihin.
Hyvien käytäntöjen levittäminen ja jakaminen ei ole ainutkertainen tapahtuma vaan jatkuvan vertaisoppimisen prosessi, joka
edellyttää tuekseen myös yhteisiä ja pysyviä foorumeita. Oppilaanohjauksen kehittämishankkeen
viimeisen vaiheen tavoitteena onkin koota kunnissa ja oppilaitoksissa kehitetyt käytännöt osaksi valtakunnallista
ohjausalan eVOKES-tietokantaa, jonka ylläpitämisestä vastaa Jyväskylän yliopiston Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (VOKES).
Hyvien käytäntöjen tunnistaminen, kuvaaminen ja niistä toisille kertominen ei ole yksioikoista. Hyvä käytäntö voi olla
näkyvä mullistus tai pieni uudistus - tai vanha toimintamalli, jota ei välttämättä itse osaa asettaa jalustalle. Hyvien
käytäntöjen paikantaminen edellyttää ajattelutavan muutosta. Tarvitaan kykyä reflektoida ja käsitteellistää omaa työtä
sekä taitoa ja välineitä arvioida toiminnan vaikutuksia myös käyttäjälähtöisesti, nuorten tai vanhempien
näkökulmasta.
Nämä sivut opastavat Sinua hyvien käytäntöjen systemaattiseen mallintamiseen. Oheisesta sivuvalikosta (vasemmalla) löydät tietoa sekä konkreettisia työvälineitä, jotka auttavat sinua tunnistamaan, arvioimaan, kuvaamaan ja dokumentoimaan oman koulusi, kuntasi tai alueesi oppilaanohjauksen lupaavia käytäntöjä.
|