Erityisopetus

Tavoitteena on antaa oppilaalle tasavertaiset mahdollisuudet selviytyä oppivelvollisuudesta omien edellytystensä mukaisesti vertaisryhmänsä kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa.

Oppilaan opetus voidaan määritellä hänen edellytystensä mukaiseksi yksilöllistämällä tavoitteita. Yksilölliset tavoitteet määritellään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Erityisoppilaalla voi olla pidennetty oppioikeus (esim. dysfaattiset ja kehitysvammaiset oppilaat).

Ellei opetusta voida antaa muun opetuksen yhteydessä tukitoimin (tukiopetus, koulunkäyntiavustaja), se järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.

Opetuksen toteuttaminen vaatii erilaisia toimintamuotoja, tilaa, aikaa ja resursseja (koulutus, tuntikehys) kunnan taholta.

Hojks tulee laatia jokaiselle erityisopetukseen otetulle, siirretylle tai muille tarvitseville oppilaille. Se perustuu hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan.

HOJKS:n laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat tarpeen mukaan.

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai hänelle asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet siirretään yleisopetukseen.

Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi.