Se muija asu New Yorkissa, pienessä yksiössä ylimmässä kerroksessa. Se söi aamupalaksi paahtoleipää, joi tuoremehua ja lopuksi aina palan suklaata. Se käytti aina mekkoja, eikä koskaan lähtenyt ulos, jos ei ollut meikannut. Se kulki metrolla kaupunkiin, kävi tekemässä duuninsa ja tasan kello 16.00 se sulki toimistonsa ove. Käsilaukku olallaan se kulki vaateliikkeissä ja tuhlasi palkkansa kuteisiin joita se rakasti.
Kotiin palatessaan se leikkasi hintalaput vaatteista, asetteli ne siisti kaappiin ja rupesi imuroimaan. Se nykäisi kuitenkin johdon seinästä ja kaatoi lasillisen punkkua. Se katsoi ikkunasta ulos tyynesti, otti viimeisen kulauksen viinistä ja tiesi hetkensä tulleen.
Aurinko oli juuri laskemassa, oli ilta. Se käveli rantaan ja riisui vaatteensa. Se kulki hitain varmoin askelin kosteassa rantahietikossa kohti merta. Varpaan jäljet olivat vielä hetken painautuneet hiekkaan, kunnes aalto pyyhki ne mukanaan.
|
Toimittaja(t): Päätoimittaja
Muokattu: 15.5.2003 10:30