Vaikka media ja journalismi mielletään usein miltei synonyymeiksi, on niissä kuitenkin eroa. Media on koko jättiläismäinen viestinnän kenttä ja järjestelmä suurteollisuutena ja liiketoimintana. Journalismi taas on median sisällä sinnittelevä elin, joka on demokraattiselle yhteiskunnalle välttämätön, faktapohjaista sekä ajankohtaista ainesta sisältävä julkisen keskustelun taito.
Journalismin tehtävä on luoda ja ylläpitää ihmisten kykyä puhua toistensa kanssa jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Tehtävä ei ole helppo, sillä monet yhteiskunnan asiat ovat nykymaailmassa menettäneet selkeytensä ja siten selvät syy- ja seuraussuhteet sekä mahdollisen toiminnan seuraukset ovat vaikeasti ennakoitavia sekä palaute tästä mahdollisesta toiminnasta saadaan vasta pitkällä aikavälillä. Journalistinen tiedonhankinta joutuu siis kovalle koetukselle ja usein se myös epäonnistuu. Journalismi etsiikin selviä syy- ja seuraussuhteita sekä keskittyy yhteen asiaan kerrallaan, sillä journalismilla on lyhyt aikaperspektiivi sekä menneeseen ja tulevaan. Se ei myöskään ymmärrä arvoihin liittyviä ristiriitoja, vaan se pyrkii etsimään oikeaa ratkaisua.
Journalismikritiikki jaetaan eri osa-alueisiin sen mukaan että miten ja kuka sitä milloinkin kritisoi. Yhdellä tapaa kritisoitavia alueita on kolme, jossa kritisoidaan journalistiikkaa sen omien normien mukaan – onko journalismi hyvää sekä eettisesti pitävää ja normien mukaista, sen totuudellisuuden mukaan – vastaavatko sanomat todellisuutta sekä mikä on julkista ja mitä voidaan julkistaa - sekä sen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen vaikutuksien mukaan - esim. miten journalismi vaikuttaa demokratiaan.
Journalismikritiikin tavoitteena on parempi journalismi ja tämä kritiikki on jakautunut eri instituutioihin. Ensinnä on journalismin ammattikunnan sisäinen journalismikritiikki, jota käydään esimerkiksi alan lehdissä (esim. Journalisti). Lisäksi on medioiden keskinäistä journalismikritiikkiä, jota harjoitetaan esimerkiksi lehtien mediasivuilla (esim. Suomen Kuvalehden Media-sivu). Journalismikritiikkiä harjoittavat myös erilaiset intressiryhmät - taloudelliset, uskonnolliset sekä poliittiset – sekä yliopistot (esim. Tampereen yliopiston journalistiikan tutkimusyksikkö)
Usein Journalismikritiikin kohteena on myös journalismin asema julkisuuteen päästäjänä; nykyään PR on yhä nousevammassa asemassa median sisällä, joten jutun perusteena voi olla PR-yhteydenotto, puffaus tai jopa mutkikkaampi intressivyyhti.
|
Toimittaja(t): Katariina Hirvonen
Luotu: 3.10.2007 18:20
Muokattu: 3.10.2007 18:20
