5.-6. luokkalaisten leirikoulu Kuusamon Oivangissa 1.9.-5.9.2003
Sunnuntai-iltana kello 23.00 kokoonnuimme luokkaan kaikki valmiina suureen seikkailuun. Seikkailuun, jota varten perheet olivat sitkeästi keränneet rahaa jo kahden vuoden ajan. Tunnelmaa luokassa voisi kuvailla hermostuneen innokkaaksi.
1.9 maanantai
Ja sitten tasan kello 12. kaikki olivat ahtautuneet bussiin ja matka kohti Kuusamoa alkoi. "Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo..." kajautimme niin alkukilometreillä kuin myös saapuessamme Kuusamon taajamaankin. Yhdentoista aikoihin kurvasimme nuorisokeskus Oivangin pihaan.
Perillä saimme hyvän vastaanoton hiihtoa menneinä vuosina seuranneille tutulta leirikeskuksen johtaja Pirkko Määtältä. Pääsimme heti majoittumaan ja saimme vielä ylimääräisen lounaankin. Oivanki tuntui muutenkin ensi vaikutelmalta oikein kodikkaalta ja mukavalta.

Oivangin nuorisokeskus
Valvotun bussiyön jälkeen ei auttanut jäädä paikoilleen vaan luonto-oppaamme Maran kanssa pelasimme "Ronttupalloa" ja teimme erätehtäviä.

Valtteri, Roni, Saku ja Jp keittämässä trangialla teetä
Valmistimme mm. luonnonantimista teetä ja opettelimme kompassin käyttöä. Illalla vielä saimme paikalliselta shamaanilta leirikasteen, jonka tarkoitus oli suojella meitä Oivangin aaveilta. Äänitiedosto [afraid.wav]
Poron ulosteella meidät merkattiin ja lapinleu'ulla korvamerkittiin.

Shamaani merkitsemässä porojaan
Uni saavutti meidät sinä yönä kovin helposti.
2.9 tiistai
Aamupalan ja eväiden teon jälkeen suuntasimme bussilla kohti Juumaa. Riippusiltojen, huimien jyrkänteiden sekä pauhaavien koskien reitillä vaelsimme kuuden kilometrin matkan päämääränämme Jyrävän koski.

Riippusillan ylitys vaelluksella Juumassa

Jp, Saku ja Matti näköalapaikalla Juumassa

Yhteispotretti Jyrävällä
Eväät söimme Juuman leirinuotiolla. Vaelluksen aikana mieleen tuli mm seuraavaa:
Salla ihailee Juumaa, päätä se ihan huumaa,
Jalkojen alla on riippusilta,
voi kun ei koskaan tulis ilta,
Kohta kuitenkin mennään koskenlaskuun,
pannaan kädet tiukasti taskuun
ja pannaan kaikki koulun laskuun.
Koskenlaskusta tuli meille ikimuistoinen elämys. Laskimme hihat heiluen kolmen eri asteen koskia aina kolmannen asteen koskeen asti. Koimme veneen juuttumisia, holtittomia veneen pyörimisiä, huimia putouksia ja lopuksi moottoririkonkin.

Roni ja Viliam määräävät tahdin muulle porukalle Kitkajoella

Pari venekuntaa harjoitteluvirrassa
Loppujen lopuksi aikuiset taisivat kuitenkin pelätä eniten.
Iltaohjelmassa Oivangissa oli saunomista ja vapaaehtoisia liikuntaharrasteita: mm. minigolfia, tennistä ja biljardia.

Olli lyö, Viliam ihailee
3.9 keskiviikko
Keskiviikkoaamuna näimme taivaalla upean haloilmiön. Luonto-oppaan mukaan ilmakehän ylemmissä kerroksissa olevat jääkiteet heijastavat taivaalle halon.

haloilmiö
Aamupäivän ohjelmaamme kuului porotarhavierailu poromies Matti Takkulan tiluksille. Matin luona saimme tutustua poroihin lähietäisyydeltä ja saimme oppia porotaloudesta. Lounaan nautimme poroisännän kodassa. Suopungin heitossa erottui kenessä oli ainesta poromieheksi tai -naiseksi.

Niko ja suopunki, ihailijoita riitti

Poromies Matti toivottaa Taijalle ja Suskille poronkusemia
Kun poronkusemat oli peukaloilla ansioituneille toivotettu ja jäähyväiset "Villelle" ja "Neevetalle" annettu, jatkoimme matkaa kohti Konttaista. Kontata ei kenenkään tarvinnut vaikka jyrkkä nousu puuskuttamaan monen panikin. Konttaisen huipulta meille aukeni mahtavat näköalat aina Venäjälle asti.

leirikoululaisten iloa Konttaisella
Maisemakuvien jälkeen laskeuduimme takaisin "maan tasalle". Vuorossa oli matkamuistojen ostoa ja liukurilla laskua Rukan huipulta. Tällä kertaa apostoli ei meitä huipulle vienytkään vaan liftasimme hiihtohissien kyytiin. Muutaman kilometrin laskun aikana moni ehti silti toivoa kunpa tämä lasku ei vielä päättyisi.

Atte ja liukuri Rukalla
Kuusamon uistimen tehtaanmyymälässä joku pääsi eroon vähistä rahoistaan.
Päivällisen jälkeen kolmetoista innokasta kalamiestä lähti vielä kokeilemaan onneaan Naatikkajoelle. Joki oli erittäin lupaavan näköinen, mutta saaliiksi jäi vain mulittuja sukkia ja menetettyjä vieheitä. Nuotiolla niistä oli sitten mukava jo laskea leikkiä.
4.9 torstai
Torstai päivä valkeni aurinkoisena ja tyynenä. Iloisin mielin saimme aamupäivällä tehdä persoonalliset leiripaitamme. Tupsuteltuamme jonkin aikaa monen paitaan oli jäänyt yllättävän siistejä eläimen kuvia ja leirikoulun tunnuksia.

Valtteri ja Miikkis leiripaidan teossa
Iltapäivän ohjelmassa oli erilaisia tiimitehtäviä: mm. pommin purkua, joen ylitystä, sokkona palapelin tekoa, miinakentän ylittämistä. Kerrankin sai lyödä viisaita päitä yhteen ja ratkoa ongelmia.

tiimitehtävänä joen ylitys lankkujen ja renkaan avulla

tiimitehtävänä palapelin kokoaminen sokkona

tiimitehtävänä joen ylitys lankkujen avulla
Illansuussa lapsia alkoi hermostuttamaan jo tuleva leiridisko. Torniolaiset oppilaat tuntuivat kuitenkin olevan monen meikäläisen "tiellä" ja vapautunutta tunnelmaa ei syntynyt. Toiset jatkoivat iltaa saunomalla ja toiset kalastivat sinnikkäästi. Ja tulihan sitä saalistakin lopulta: melkein kahden kilon hauki ja puolikiloinen kaupanpäällisiksi.

hauki ja tyytyväinen kalamies Johannes
5.9. perjantai
Haikein mielin aloitimme jo aamulla pakkaamisen ja siivouksen. Monen kasvoista pystyi lukemaan: nytkö jo meidän pitää lähteä. Oli joukossa toki muutama (22 eli kaikki) koti-ikäväinenkin vaikka sitä ei voitu tietenkään myöntää.

Viliam pakkauspuuhissa
Kuusamon taakse jätettyämme vierailimme vielä Keron suurpetokeskuksessa karhuja, ilveksiä, kettuja ja ahmaa katsomassa. Mieleen jäi kuinka karhut lipoivat kieliään metrin päässä meistä tavoitteenaan saada oppaaltamme karkkia. Karhuille taisivat maistua tv-sekoitukset ja ahmalle hillomunkit.
Kajaanissa söimme hampurilaisateriat ja väsyimme jo pikkuhiljaa matkantekoon.

väsymystä paluumatkalla
Kymmenen aikoihin illalla olimme perillä Nahkelassa onnellisina ja väsyneinä sekä mukavan leirikoulun kokeneina.
Kuvat: Oivangin luonto-opas Markku Pirttimaa ja koulun lainakameralla K.Vesa ja K.Ylimutka
Leirikoululaisten opettajana: Kimmo Vesa
|
Toimittaja(t): Päätoimittaja
Muokattu: 9.2.2005 21:57