LISÄÄNTYMINEN
Haaapa kukkii toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukintoa sanotaan norkoksi. Hede- ja eminorkot ovat eri puissa. Tuuli kuljettaa siitepölyä hedenorkoista eminorkkoihin. Eminorkkoihin muodostuu siemeniä, jotka leviävät tuulen mukana. Parhaiten haapa kuitenkin leviää juurivesojensa avulla. Haapa kasvaa koko suomessa.
HAAPA MAISTUU MONELLE
Haavan kuorta ja oksia syövät esim. myyrät, jänikset, majavat ja hirvet. Äkämäsääski munii haavan lehteen. Lehteen muodostuu punainen pallo, jonka sisällä on toukka. Myöhemmin toukasta kehittyy pienen pieni sääski. Haavanlehtikuoriainen syö lehtiä sekä toukkana että aikuisena.
MIHIN HAAPAA KÄYTETÄÄN?
Haapaa käytettiin tulitikkupuuna. Saunan laudepuuna se ei tunnu yhtä kuumalta kuin muut puulajit ja se kestää vettä. Se sopii myös veneisiin ja jopa hirsirakenteisiinkin. Kerran kuivuttuaan ja maasta eristettynä se on hyvin lahonkestävää. Haapaa käytettiin paljon kauhoihin, puulusikoihin ja pärekoreihin. Haapa on kovin valkoista ja kevyttä puuainesta.
KASVU
Haapa on nopeakasvuinen puu, mutta yleensä se ei kasva 25:ttä metriä korkeammaksi. Vanhat haavat alkavat lahota sisältä käsin. Silloin haavan sisään voi vaikka pesiytyä tikka. usein nuoria haapoja kaadetaan jänisten ruuaksi.
MUUTA
Ennenvanhaan haapa oli paha puu, josta tulvi pahoja voimia, eikä haavan lähelle menty.
Runo haavasta:
Pihlaja ylös pitääpi, haapa hangelle vetääpi, petäjä peräti viepi.
Lauluja haavasta:
eikä ne haavan lehdet lakkaa tuulella huiskuttamasta, eikä lakkaa vanha kulta mieleeni muistumasta.
Ah kuinka vienolla tuulella se haavan lehti luistaa. Ei niin rakasta uutta kultaa ettei vanhaa muista.
LÄHTEET: Marja Koistinen: haapa(moniste) ja 4 Koulun ympäristötieto.
|
Toimittaja(t): Ville Herttuainen ja Mikko Kaarakka
Muokattu: 4.10.2004 12:37
