Kello oli neljä sinä aamuyönä ennen maanantaita, kun lensin sun sylistä lattialle. Mietin soittaako seinänaapuri isännöitsijälle, kun tömähdin lattialle kuin merilokki. Unohdin räpytellä, kun meitä kiersi kuusi ampiaista.
Sun otsalla helmeili vielä tervetulotoivotus, kun ilma jo alkoi imeä sun hätää. Oli vaikeampaa kävellä kuin painajaisissa juosta. Sun korvat oli kasvaneet suuremmiksi kun koskaan ja näin sun punasolut putoamassa päästä varpaisiin. Ne kuusi ampiaista maalasi ilmaan onkaloita kuin piruillen. Se oli niin paksua, että siitä olisi voinut leikata siivun ja taitella paperilennokin, jolla lentää takanreunalle pakoon, jos olisi osannut.
Lattialla makasi tiskaamaton keittiöveitsi, jolla sä leikkasit meille luukun. Sä ahtauduit sen läpi ensin ja mä tulin perästä. Käperryttiin siihen laatikkoon, jonka seinät oli pölyistä ilmaa ja oltiin iho niin lähellä ihoa, ettei ehkä enää erottanut kumpi oli kumpaa. Ne ampiaiset ei pysähtyneet, vaan hyppi voltteja ilmassa ja täytti koko meidän kodin ilmatilan sillä helvetillisellä surinalla, joka nousi ja laski.
Yhden nimi oli Eilinen ja toisen Huominen.
Yksi niistä syöksähti meitä kohti ja aloin hädissäni luetella aakkosia. "Aa bee see dee ee äf gee..ee..." Ilma oli jo kylläinen meidän sanoista eikä enää antanut tilaa puhua ääneen.
Istuttiin yhtenä pienenä spiraalina kuusi tuntia puhumatta enää ja menin sun silmistä sisään. Kuljin pitkin hermoratoja ja vietin mantelitumakkeessa muutaman ikuisuuden. "Pelkäätkö sä?" "Kun oot liian kaukana tai liian lähellä ja noita ampiaisia ihan saatanasti." "Niin mäkin."
Yhden niistä nimi oli Ikävä ja toisen nimi Liian ahtaat seinät.
Kävin sun muistoissa sinä auringonkukkamekkojen kesänä, kun molempia otti päähän. Juoksin seiniä pitkin sun pään sisällä. Sä kai teit samaa, kunnes pyörittiin enää ympyrää.
Happi oli loppunut sekunneissa ja oltiin oltu kuusi tuntia hengittämättä, kun pieni pöytätuuletin alkoi ajaa meidän pölyseiniä pois.
Yhden niistä kuudesta mä tapoin ja yksi suostui lentämään porraskäytävään. Niiden neljän kanssa me opittiin olemaan enkä kahden nimeä tiedä vieläkään.
|
Toimittaja(t): oppilas
Luotu: 17.8.2010 08:43
Muokattu: 28.10.2010 08:25