Isä.
Isä, kuuletko sinä minua?
Minä kuljen pitkin maailmaa,
liian harvoin lähempänä kotia.
Kun lähdin, jätin taakseni sen
mihin sinä minut kasvatit.
Isä, oletko unohtanut minut?
Niin kauan olen ollut poissa.
Tuhat kuunkiertoa
olen nukkunut vieraassa sängyssä.
Isä, minun on vaikea puhua.
Kielestäni on kadonnut tunto
ja käteni ovat kosketuksen unohtaneet.
En ehkä enää osaa palata kotiin.
Isä, annatko minulle anteeksi?
Olen vain lapsi,
rujo ja tunteiden kovettama.
Tuntuu raskaalta hengittää maailmaa.
Sen tuhkat polttavat keuhkojani.
Ja näinä painavina päivinä,
minä uneksin kaukaisesta kodista.
Isä, kuuletko sinä minua?
Isä!
|
