Jokin aika sitten tehtiin tutkimus, jossa selviteltiin naisen asemaa päätöksentekijöinä eri EU-maissa. Näiden tilastojen mukaan kuva Suomesta tasa-arvon mallimaana himmenee.
Erityisiä vaikeuksia suomalaisnaisilla on edetä julkishallinnossa, jonka huippuviroissa naisia on hyvin vähän. Joillakin mittareilla luvut ovat koko EU:n huonoimmat. Toisaalta suomalaisnaiset ovat onnistuneet etenemään politiikassa kärkipaikoille.
Julkishallinnon korkeimmissa viroissa naisia on vähemmän kuin joka viides. Tiukimmin suljetut valta-asemat. Suomalaisnaisia näissä tehtävissä vain kuusi prosenttia, mikä on EU-maiden pienin luku. Koko EU:n alueella vain Ruotsissa naisia on julkishallinnon huippuviroissa kolmannes.
Politiikassa menee paremmin
EU-maiden kansallisessa parlamentissa keskimäärin joka viides jäsen on nainen. Paras tilanne on ruotsalaisnaisilla, heikoin sitä vastoin kreikkalaisilla.
Tutkimuksen mukaan puolueiden ehdokaslistojen kiintiöt ovat tehoikkain tapa lisätä naisten osuutta. Esimerkiksi juuri Ruotsissa puolueet laittavat ehdokaslistoilleen järjestykseen yhtä paljon naisia kuin miehiä. Ruotsi on päätä edellä muita Pohjoismaita tasa-arvokehityksessä. Politiikassa Suomi on enemmänkin samassa ryhmässä Tanskan, Saksan ja Hollannin kanssa.
Myös alueparlamenteissa ruotsalaisnaiset ovat koko EU:n kärjessä. Heitä on edustajista 48 prosenttia.
Kaikki EU-maiden pääministerit ovat miehiä, mutta naiset ovat kasvattaneet osuuttaan hallituksen jäsenistä. Nykyisin joka neljäs ministeri on nainen.
Ruotsissa naisia on hallituksen enemmistö. Suomi tulee hyvänä kakkosena 44 prosentillaan.
Tavoitteena on puolet paikoista
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on edistynyt hyvää vauhtia useissa EU-maissa nimenomaan EU.n yhteisen tasa-arvopolitiikan ansiosta. Esimerkiksi Espanjassa naisten osuus päättäjistä on noussut huomattavasti.
Väliaikainen tavoite on 30 prosentin edustus eli ns. kriittinen massa. EU-maiden hallitukset ovat sitoutuneet näihin tavoitteisiin.
|
Toimittaja(t): Mari Stenstrand
Muokattu: 8.3.2001 13:50
