|
|
Kaikkee sälää eurosta, emusta ja sen sellasesta.
EUROOPAN KOMISSIO
Euroopan komissio on keskeinen toimija Euroopan unionissa (EU). Sen tehtävä poliittisena aloitteentekijänä on ainutlaatuinen. Tätä tehtävää ei kuitenkaan aina ymmärretä selvästi. Komissio on käyttänyt aloiteoikeuttaan muokatakseen Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten muodostaman kehyksen nykyisiksi yhtenäisiksi rakenteiksi. Tästä on ollut huomattavaa etua unionin kaikille kansalaisille ja yrityksille, muun muassa vapaan liikkuvuuden, vaurauden lisääntymisen ja byrokratian vähenemisen muodossa.
Komissio ei kuitenkaan ole toiminut näitä tehtäviä täyttäessään yksin. Se työskentelee läheisessä yhteistyössä EU:n muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten kanssa. Vaikka komissio tekee ehdotuksia, kaikki tärkeät lainsäädännölliset päätökset tehdään jäsenvaltioiden ministereistä muodostuvassa Euroopan unionin neuvostossa noudattaen yhteispäätösmenettelyä, johon myös demokraattisesti valittu Euroopan parlamentti osallistuu (joihinkin aloihin liittyvistä kysymyksistä parlamentilta pyydetään vain lausuntoa).
Komissio kysyy laajalti kaikkien ammattialojen ja yhteiskuntaluokkien edustajien mielipidettä valmistellessaan lainsäädäntöehdotuksiaan. Sen lisäksi, että komissiolla on aloiteoikeus, se toimii EU:n toimeenpanevana elimenä ja valvoo, että perustamissopimuksia sovelletaan asianmukaisella tavalla. Komissio edustaa yhteistä etua ja on koko unionin henkilöitymä. Sen tärkeimpänä tehtävänä on puolustaa Euroopan kansalaisten etuja. Komission 20 jäsentä nimitetään viidentoista EU-maan kansalaisten joukosta, mutta kukin heistä vannoo riippumattomuusvalan ja sanoutuu irti kaiken-laisten taustaryhmien vaikutusvallasta.
Komission tehtävänä on varmistaa, että EU voi saavuttaa tavoitteensa, joka on sen jäsenvaltioiden yhä läheisempi liitto. Yksi tärkeimmistä merkkipaaluista tähän tavoitteeseen pyrittäessä on varmistaa, että tavarat, palvelut, pääoma ja henkilöt voivat liikkua vapaasti koko unionin alueella. Komission on huolehdittava myös siitä, että Euroopan yhdentymisen tuomat edut hyödyttävät tasapuolisesti eri maita ja alueita, yrityksiä ja kuluttajia sekä eri kansalaisryhmiä.
Komissio tekee yhteisön politiikkaa koskevia aloitteita ja määrittelee EU:n yleisen edun mukaiset tavoitteet
Komissiolla on kolme päätehtävää. Aloiteoikeutensa mukaisesti komissio tekee ehdotukset uudeksi lainsäädännöksi. Suorittaessaan tätä tehtävää komissio pyrkii tekemään unionin ja sen kansalaisten yleisten etujen mukaisia ehdotuksia sen sijaan, että puolustaisi yksittäisten toimialojen tai maiden etuja.
Tästä toiminnasta määrätään perustamissopimuksessa ja se ulottuu kaupasta, teollisuudesta ja sosiaalipolitiikasta maatalouteen, ympäristönsuojeluun, energiaan, aluepolitiikkaan, kehitysyhteistyöhön yms.
Ennen kuin komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen, se käy alustavaa vuoropuhelua ja syventäviä keskusteluja hallitusten, teollisuuden, ammattijärjestöjen ja eri eturyhmien edustajien sekä tarvittaessa myös asiantuntijoiden kanssa. Valmistellessaan ehdotuksiaan se pyrkii ottamaan huomioon kaikkien osapuolten edut, jotka usein kilpailevat keskenään.
Erilaisten etujen välinen tasapainottelu ei aina ole helppoa. Komissio on viime aikoina esimerkiksi pyrkinyt voimakkaasti edistämään Euroopan teleliikenteen liberalisoimista, jotta EU:n yritykset ja kuluttajat voisivat hyödyntää tietoyhteiskuntaa ja joukkoviestinten kehitystä. Komission on kuitenkin samalla pyrittävä sovittamaan yhteen vapaan kilpailun edistäminen ja sen takaaminen, että yleiset, kohtuuhintaiset puhelinpalvelut pysyvät kaikkien kansalaisten ulottuvilla.
Komissio ottaa aloitteissaan huomioon toissijaisuusperiaatteen ja tekee näin ollen aloitteita vain sellaisten alojen lainsäädännöstä, joilla EU:lla on yksittäisiä jäsenvaltioita paremmat lähtökohdat tehokkaaseen toimintaan. Toissijaisuusperiaate on kirjattu sopimukseen Euroopan unionista.
Kun komission ehdotus on jätetty neuvostolle ja Euroopan parlamentille, nämä kolme toimielintä pyrkivät yhteistyössä tyydyttävään tulokseen. Komission ollessa asiasta samaa mieltä neuvosto voi muuttaa ehdotusta määräenemmistöllä (jos komissio ei ole samaa mieltä, muutokseen vaaditaan yksimielinen päätös). Euroopan parlamentilla on useimmilla aloilla oikeus osallistua päätöksentekoon yhdessä neuvoston kanssa, ja toisilla aloilla sitä on kuultava. Tarkistaessaan ehdotuksiaan komission on otettava huomioon Euroopan parlamentin ehdottamat muutokset.
Euroopan Unioni pähkinänkuoressa
Historiaa
Euroopan yhteisöt perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan rauhan ja talouden nousun edistämiseksi kansainvälisillä sopimuksilla. Euroopan talousyhteisöä koskevan sopimuksen myötä on luotu oma oikeusjärjestelmä, josta on tullut osa jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmää.
Jäsenmaat syvensivät yhteistyötään Maastrichtin sopimuksella, joka tuli voimaan 1.11.1993. Sopimuksella syntyi Euroopan unioni (EU) ja yhteistyötä laajennettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä oikeus- ja sisäasioiden alueelle. Suomesta tuli EU:n jäsenmaa 1.1.1995 lukien kansanäänestyksen jälkeen.
Keskeiset toimielimet
Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto on EU:n ylin päättävä toimielin. Neuvosto koostuu jäsenmaiden ministereistä ja se tekee jäsenmaita sitovia päätöksiä.
Komissio tekee lainsäädäntöaloitteet ja valmistelee lait. Se panee neuvoston päätökset täytäntöön ja valvoo niiden toteutumista.
Euroopan parlamentti on EU:n ainoa jäsenmaiden kansalaisten suoraan vaaleilla valitsema toimielin. Se mm. osallistuu lainsäädäntötyöhön, tekee poliittisia aloitteita, jakaa budjettivallan yhdessä komission ja ministerineuvoston kanssa sekä nimittää Euroopan parlamentin oikeusasiamiehen. Parlamentissa on 626 edustajaa, jotka jäsenmaiden kansalaiset valitsevat joka viides vuosi. Parlamentti toimii poliittisiin ryhmiin jakaantuneina, joista suurin on 217-jäseninen Euroopan sosialidemokraattisen puolueen parlamettiryhmä. Lisäksi parlamentaarikot työskentelevät valiokunnissa, joita on 20.
EU-parlamenttivaalit
Suomalaiset saavat 20.10.1996 ensimmäisen kerran suoraan vaaleilla valita edustajansa Euroopan parlamenttiin. Tätä kautta Suomen kansalaiset saavat olla päättämässä Euroopan unioniin kuuluvien valtioiden yhteisistä asioista.
Väkilukumme perusteella Suomesta valitaan yhteensä 16 edustajaa, joiden jakautuminen eri poliittisiin ryhmiin riippuu vaalituloksesta. Vaalipiirinä on koko maa. Kunkin puolueen ehdokkaiden saama äänimäärä lasketaan yhteen, jonka perusteella saadaan puolueen paikkaluku. Kunkin puolueen ehdokkaat asetetaan äänimääriensä mukaiseen järjestykseen, joista parlamettiin pääsee paikkaluvun mukainen määrä eniten ääniä saaneita ehdokkaita.
Parlamenttivaalit pidetään joka viides vuosi kaikissa EU-maissa yhtäaikaa. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi kesken parlamentin toimikauden, eduskunta valitsi keskuudestaan 16 edustajaa siihen saakka, kunnes Suomessa pidetään EU-parlamenttivaalit. Koska vaalit pidetään kesken Euroopan parlamentin toimikauden, nyt valittavien edustajien toimikausi on tavallista lyhyempi ja päättyy vuonna 1999 kaikissa
Emu ja Euro
Euron kolmen vuoden siirtymäaika päättyy vuoden 2001 lopussa. Siihen asti voit hoitaa pankkiasiasi vielä markoissa. Niin halutessasi saat kuitenkin jo siirtymäkautena kaikkia pankkipalveluja euromääräisinä. Vuoden 2002 alusta lähtien euro tulee markan sijaan tilirahaksi kaikessa pankkiasioinnissa. Sinun ei tarvitse tehdä mitään tiliesi ja luottojesi muuttamiseksi markoista euroiksi. Osuuspankki huolehtii asiasta sinun puolestasi. Osuuspankki muuntaa tilit ja luotot automaattisesti maksutta euroiksi 1.1.2002. Suomen rahayksikön vaihtuminen euroksi ei vaikuta talletusten ja luottojen arvoon eikä korko-, tili- ja luottoehtoihin tai muihin pankkisi kanssa tekemiin sopimuksiin. Eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön vuoden 2002 alusta, mutta markkamääräiset setelit ja kolikot säilyvät laillisina maksuvälineinä Suomessa 28.2.2002 asti.
Mikä on Emu?
Emu (Economic and Monetary Union) on EU-maiden muodostama talous- ja rahaliitto, jonka tavoitteena on edistää Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä, saavuttaa vakaa talouskasvu, hintakehitys sekä korko- ja valuuttakurssikehitys. Suomi on mukana Emun kolmannessa vaiheessa, joka alkoi 1.1.1999.
Mikä on siirtymäkausi?
Emun kolmas vaihe alkoi siirtymäkaudella, joka kestää 31.12.2001 saakka. Siirtymäkaudella euro on käytössä kansallisten valuuttojen rinnalla, mutta vain tilivaluuttana. Suomessa kuluttajat käyttävät siirtymäkaudella käteisostoissaan markkoja. Useat kaupat ilmoittavat hintamerkinnöissään markan ohella myös euro-hinnan.
Mikä on euro?
Euro on Emu-maiden yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön 1.1.1999 alkaen tilivaluuttana. Euro korvasi tällöin ecun (laskennallinen korivaluutta) suhteessa 1:1.
Euro-setelit ja -kolikot lasketaan liikkeeseen siirtymäkauden jälkeen 1.1.2002. Kansalliset setelit ja kolikot vaihdetaan euroihin 1.1.-28.2.2002 välisenä aikana. Rahan vaihto tapahtuu käytännössä pankeissa ja kaupoissa. Ostosten vaihtorahat annetaan tällöin euroina. Suomen Pankki vaihtaa markkoja euroihin vuoteen 2012 saakka.
1.3.2002 lähtien euro on Suomessa ainoa laillinen maksuväline.
Yksi euro jakautuu 100 senttiin. Eurokolikoiden arvoiksi tulevat 1,2,5,10,20 ja 50 senttiä sekä 1 ja 2 euroa. Setelien arvot ovat 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa.
Mikä on muuntokerroin?
Emu-maiden kansalliset rahayksiköt on kiinnitetty peruuttamattomasti euroon muuntokertoimen kautta. Muuntokerroin ilmaisee euron arvon kansallisessa rahayksikössä, ja kerrointa käytetään aina, kun euroja tai muita euroalueen ulkopuolisia valuuttoja muunnetaan kansallisiksi rahayksiköiksi tai päinvastoin. Muuntokertoimessa on kuusi merkitsevää numeroa (esim. 1 euro = 5,94573 mk ).
Miten käy Suomen kansallisille viitekoroille?
Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron vuosittain kesäkuussa ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi. Peruskorko on sidottu 12 kuukauden markkinakorkoon. Euroalueen yhteinen markkinaviitekorko on ollut 1.1.1999 alkaen euribor-korko, joka korvasi Suomessa helibor-koron 1.1.1999 alkaen. Pitkien viitekorkojen (3 ja 5 vuotta) noteeraus päättyi 31.12.1998. Osuuspankkien Op-Prime -korko säilyy euroaikanakin.
Milloin palkat ja eläkkeet maksetaan euroina?
Palkat, eläkkeet ja sosiaalietuudet maksetaan pääsääntöisesti markkoina siirtymäkauden loppuun 31.12.2001 saakka ja sen jälkeen euroina.
Vaikuttaako eurojen liikkeeseenlasku rahan arvoon?
Eurojen liikkeeseenlasku ei vaikuta rahan, ostovoiman, talletusten, luottojen tai varallisuusesineiden arvoon. Ne ilmaistaan euroissa kiinteää muuntokerrointa käyttäen.
|
Toimittaja(t): Hannu-Pekka Pirinen
Muokattu: 7.3.2001 10:27
|
