Paperi taittui origameiksi, koivunoksat taipuivat kransseiksi ja lasi murtui tiffanytöiksi kun abiturientit valmistivat syventävän kolmiulotteisen työpajan töitään. Kurssilla valmistui myös
savitöitä, valokuvasarja Isonevan suosta, piirroksia ja maalauksia.
- Kurssin temaattisena lähtökohtana on ollut oma kotiseutu ja sen kulttuuriperintö. Oppilaita on aktivoitu löytämään Pomarkun ja Satakunnan historiasta ja tästä päivästä ideoita omien töidensä suunnitteluun ja toteutukseen, kertoo kuvataiteen opettaja, valokuvaaja Jyrki Toivanen.

Juha Perttulan origami, Jussi Ekholmin miekan kahva, Miia Kinnusen kranssi sekä Hanna Ala-Nissilän paperilyhty hevosmaalaukset. Alapuolella Antti Franssilan siili.
Hanna Ala-Nissilä kuvailee töitään:
-Paperilyhty syntyi lähinnä inspiraation vaikutuksesta kuunneltuani musiikkia, ja työssä esiintyvä teksti onkin Nightwishin eräästä kappaleesta. Hevostöihin ammensin enemmän Pomarkun historiasta. Selaillessani Pomarkusta kertovaa kirjasta huomasin kuvia maataloudesta, joten päätin kuvata peltotöitä: hevosia kun piirtelen muutenkin mielelläni. Tein ensin vain lyijykynäversion, mutta loppujen lopuksi päätin tehdä myös värillisen version akryyleilla.
Jussi Ekholm kertoo työnsä vaiheista:
-Olen tehnyt tsukamakia reilun vuoden. Työ alkaa hishigamien taittelulla. Jokaiseen timanttiin taitellaan neljä hishigamia. Tulostinpaperi on hyvä materiaali hishigami kolmioihin. Tsukamaki aloitetaan lähes aina omote puolelta. Tsukamaki on oltava erittäin tiukka, että se kestää käyttöä, ja tasainen, jotta se olisi kaunis. Työtä tehdessä olen käyttänyt pääasiassa Thomas Buckin ohjetta.
Aleksi Lehtonen valmisti tiffanytöinään kaksi purjevenettä.
-Tein ensiksi yhden veneen kirkkaasta lasista ja huomasin, että se onnistui yllättävän hyvin. Päätin sitten vielä tehdä toisen veneen sinisestä ja keltaisesta, koska ne ovat Pomarkun vaakunan värit. Purjelaiva tässä viittaa myös Porissa vielä 1800-luvun alussa vaikuttaneeseen suureen kauppalaivastoon.
Juha Perttula:"Hänen kätensä olivat sidotut"
Juha Perttulan asetelma " Mutta hänen kätensä olivat sidotut" on hyvin symbolinen, sillä se kuvaa ihmisen jäämistä materialistisen maailman pauloihin, unohtaen täysin "elämän syvällisemmän puolen."
|
Toimittaja(t): Päätoimittaja
Luotu: 19.10.2006 09:21
Muokattu: 2.5.2007 11:09