OMA REVIIRI
|
ELIÖYHTEISÖT Valitsemamme reviiri sijaitsee Ämmänlahden rannalla. Alue sijaitsee rinteessä ja se on hyvin valoisa sekä kostea. Reviirillä on enimmäkseen kuusia sekä rannassa koivu, mänty, nuoria pihlajia ja harmaa- ja tervaleppää. Reviiri on mustikkavarpujen peitossa ja siellä täällä on myös puolukan varpuja. Alue on sammalmaton peittämä. Siellä on mm. seinäsammalta (eniten), kerrossammalta, kynsisammalta ja karhunsammalta. Muutamassa puussa on navaa, mikä osoittaa metsän puhtauden. Rantatörmällä on suopursua, oravanmarjaa, rahkasammalta, nuokkutalvikkia ja tunnistamattomia kasveja. Reviirialue on tuoretta kangasmetsää, jota kuvastavat kuuset, pihlajat, mustikat ja sammalet. Keräsimme myös vedestä muutaman kasvin, esim. järvikorteen ja vesiheinää. KASVITUTKIELMAT Tunnistamattomista kasveista jokainen ryhmän jäsen valitsi ýhden. Seuraavaksi esittelemme työmme tulokset. Keksin kasville nimeksi vesikorren. Oikeasti kasvi on järvikorte. Kasvia tutkimalla huomasin, että se on ontto, varsi on muodostunut pienemmistä osista ja se on pitkulaisen muotoinen. Kasvilla ei ole juuria eikä lehtiä. Varressa on pystysuuntaisia juonteita ja se kasvaa rahkasammaleen keskellä järven vesirajassa. Järvikorte. Mustat viivat. Vihreä. Järven rannalla. Pitkästä varresta sinut tunnen. Järvikorte.  Nimesin ennalta minulle tuntemattoman kasvin liuskalehtilillukaksi. Loppujen lopuksi kasvi paljastui kuitenkin vaiveroksi. Vaivero on pysty, rönsyllinen varpukasvi ja sillä on vahapintaiset, soikean pitkulaiset lehdet. Latvoissa on valkokeltaiset pienet terttukukinnot, jotka muistuttavat hieman mustikan kukintoa. Lehtiasento on kierteinen. Vaivero löytyi järvenrannasta, mutta sitä esiintyy kuivemmillakin alueilla.  Kolmas tapaus sai nimekseen kastemarjus. Näyte oli pieni, hento, vaaleanvihreä verso, n. 6 cm pitkä. Hintelän varren päässä oli symmetrisesti kolmen lehden muodostama tähtikuvio. Lehtisuonet kulkivat selkeästi ja järkevästi. Löytöpaikka oli ranta, lähes vesirajan tuntumassa, kuivien lehtien seassa. Kasvi osoittautui pitkällisten tutkimusten ja valvottujen öiden jälkeen mesimarjaksi.  SELKÄRANGATTOMAN ELÄIMEN TUTKIMINEN SELKÄRANGATON-NIVELJALKAINEN-HYÖNTEINEN-PISTIÄINEN-MUURAHAINEN-HEVOSMUURAHAINEN * tuntomerkit: 3 ruumiinosaa, 6 jalkaa, tuntosarvet polvekkaat, siivetön Otin reviiripaikalta purkkiin kirjan päälle ilmestyneen muurahaisen. Sisälle päästyä tutkin hyönteistä tarkemmin, mutta sitä oli vaikea tutkia, koska se liikkui niin kovalla vauhdilla koko ajan. Luupin avulla tutkiminen ei onnistunut lainkaan. Hyönteiskirjan avulla hankin lisätietoa hevosmuurahaisesta. Ne asustavat tavallisesti elävän tai kuolleen havupuun sisällä ja kaivavat sinne käytäviä ja kammioita.  "Hevosmuurahainen Jouppilan kiviportailla tallustaa, alaluokan tyttöjä inhoittaa, poikien mielen ilostuttaa. Muurahainen karkaa kivien alle, poikien jahtia pakomatkalle." SELKÄRANGATON-NIVELJALKAINEN-HYÖNTEINEN-KIRVA *tuntomerkit: siivetön, 6 jalkaa, takaruumiissa yleensä kaksi lyhyttä selkäputkea, joista se erittää ahdistettaessa hälytyskaasua. Kerätessämme reviiripaikalta kasvinäytteitä, huomasimme, että harmaalepän oksassa esiintyi runsaasti jotain pieniä mustia hyönteisiä. Ne olivat jonomaisessa rykelmässä. Tästä päättelin, että kyseessä saattaisi olla kirva ja kun tutkin hyönteistä luupilla, huomasin, että sen ruumiin taka osassa oli lyhyet selkäputket. Tästä tunnistin hyönteiset kirvaksi.  SELKÄRANGATON-NIVELJALKAINEN-HYÖNTEINEN-PISTIÄINEN * tuntomerkit: kolmiosainen ruumis, 6 jalkaa, ampiaisvyötärö, neljät siivet (pari isoja ja pari pieniä siipiä), tuntosarvet, ruumis ja jalat jaokkeiset Erittäin pieni löydös, vain muutaman millin mittainen, ohut ja kevyt hyönteinen. Tarttui matkaan jossain vaiheessa, oliko kenties haavin avulla. Teki näytepurkissaan sähäkkiä ja nopeita lentopyrähdyksiä, mutta lähes koko ajan piti siipiään ruumiin suuntaisesti laskostettuina.  SELKÄRANGATON-NIVELJALKAINEN-HÄMÄHÄKKIELÄIN * tuntomerkit: kaksiosainen ruumis, 8 jalkaa, Tutkimme kaikki samaa niveljalkaista. Hämähäkki purkitettiin haavisaaliina, joka kerättiin varvikkoa ja sammalikkoa sukimalla. Tunnistaminen hämähäkiksi onnistui helposti ruumiinrakenteen ja jalkojen lukumäärän perusteella. Tarkempaa lajia ei kuitenkaan löytynyt. Valkokirjava selän kuviointi ratkaisisi varmaan asian, kunhan vaan tietoa löytyisi. Näytteen käytös kauttaaltaan suht rauhallista.  LUONTOELÄMYKSET Kolopaikan innoittama runo: Kyröjoen varrella, tehtaan varjossa on kaunis luontopaikka tuo. Metsäisellä rinteellä, peltojen keskellä, silmä lepää ja ajatukset uusiutuu. Usean kerran olen siellä istunut, lintujen laulua kuunnellut. Kyrönjoki virtaa, kielot kukkivat, upea luonto minulle rauhan luo. Ajatuksia keväisessä luonnossa Aallot liplattavat hiljaa rantaan, aurinko välkehtii veden pinnassa. Ympärilläni on kevään hento vihreys. Jostain kauempaa kuuluu kosken kohina. Lokit kirkuvat kalastaessaan siellä kilpaa. Pikkulinnut livertävät kevyen tuulen henkäyksen heiluttamissa puissa. Kimalainen pörisee jossain aivan vieressäni. On kevät, se tuoksuu, näkyy ja kuuluu. ...Ollapa purjehtimassa, veden äärellä ja luonnon helmassa! Istuu eikä juur liiku Järven pohjassa kivien ja lehtien keskellä on pieniä varjoja ja valolaikkuja, vähän kuin tilkkutäkissä. Tulee mieleen kalareissut mökillä veljen kanssa ja venepaikan vastainen ranta. Siellä kun on kirkasta ja keltainen hiekkapohja. |
Toimittaja(t): Turo Marttila, Saara Hänninen, Maria Alho
Muokattu: 24.5.2002 15:58