Uitto
|
Uitto oli suosittu puiden kuljetusmuoto 1900-luvulle saakka. Uiton suosio jatkui liikenteen kehityksen myötä, koska kuorma-auto tai junakuljetukset eivät olleet taloudellisesti yhtä kannattavia kuin uitto jokia tai järviä pitkin.Uitto tapahtui keväällä tulvien aikaan.  Työ oli epäsäännöllistä.Joinakin päivinä miehet saattoivat paiskia töitä aamun koitosta iltahämäriin.Pisimpinä päivinä miehet tekivät töitä yhtäjaksoisesti aamuviidestä jopa kahdeksaan illalla.Jos suvantopaikoissa puhalsi päivällä vastainen tuuli,jouduttiin paiskimaan töitä yölläkin. Joskus miehet joutuivat valvomaan öitä sitä,etteivät puut takertuneet kiviin poikittain. Miehet lepäsivät keskellä päivää nuotiotulilla,tai korkeintaan parin tunnin nokosilla mökeissä.Uitto oli rankkaa työtä,jossa miehet eivät joutaneet laiskottelemaan.Työ oli saatava valmiiksi ajoissa.Uitto tapahtui keväällä tulvien aikaan.Suurimpien uittojen aikaan miehiä tarvittiin jopa yli sata yhtä uittoa kohden. Kun uittolaitteet,kuten uittorännit,otvat ja rosvohotuut saatiin valmiiksi,ei miehiä enää tarvittu niin runsaasti kuin aikaisemmin. Uittolaitteista mainittakoon myös parkko.Parkkoja tarvittiin,koska kosket olivat louhikkoisia.Parkko piti puulevyt uitossa yhtenä levynä.Koskien niskoilla pidettiin puomeja,kun uittoa seisotettiin.Puut laitettiin kiinni puomeihin,kun miehet lähtivät lepäämään.Susikko oli närestä tehty yksinkertainen puomilenkki, joka pujotettiin tukin päässä olevaan kairan reikään.Susikkopuomitusta käytettiin,kun puita laskettiin järvestä toiseen.Otva oli puupuomi,joka ohjasi puita väylissä.Otvan päässä oli reikä,josta sidottiin kiinni näreet ja koivutallat,koska siihen aikaan ei ollut rautalankoja tai tikkeleitä. Miehet asuivat metsäkämpillä,koska taloille oli pitkät matkat.Palkkoja maksettiin parin viikon välein. Uittoränni on kapeahko kouru, joita rakennettiin uiton helpottamiseksi. Rännit rakennettiin pahimpien kivikkojen sekä kapeimpien purojen kohtaan joissa normaali uitto oli hankalaa. Rännissä uitto tapahtui siten, että ylempää joelta tulevavesi kuljetti puita eteenpäin. Rännit rakennettiin puusta ja jopa kivestä.Tämän sivun uittorännikuvat ovat Juuan Sorveuksesta. Entisöityä uittoränniä voi Juuassa katsella myllymuseon luona Koskipuistossa.  Alla olevaan karttaan on merkitty Pielisen ja Pielisjokialueen pudotuspaikkoja kuorma-autokuljetusten aikana 1900-luvulla. Pudotuspaikoilta puut hinattiin lotjilla eteenpäin.  Lue myös juttu juukalaisen uittotyömiehen Aarne Kortelaisen haastattelu |
Toimittaja(t): 8b
Muokattu: 20.12.2004 12:20