|
|
Joulukuusi, meidän joulupuumme
Joulukuusi on jouluna sisällä pidettävä koriste, joulupuu, joka on yleensä koristeltu mm. valoilla ja tähdellä. Joulupuun ei välttämättä tarvitse olla kuusi, mutta Suomessa se on vakiintunut kuuseksi. Joulukuusi on perinteisesti elävä, mutta nykyään on saatavilla muovisiakin kuusia. Usein jouluaattona on tapana pitää kuusen alla joululahjoja. Joulukuusella on pitkä historia koristeena ja kulttuurisena perinteenä. Joulukuusi on satoja vuosia vanha ja on synnyttänyt jouluperinteitä, kuten useat joululaulut.
Juhlitaan.net:n kirjoittaja Veli-Matti Hynninen kertoo joulukuusen yli satavuotisesta historiasta Suomessa. Suomessa joulukuuset yleistyivät kodeissa 1870- ja 1880 -luvuilla. Ensimmäinen virallinen ulkojoulukuusi pystytettiin Tampereen kauppatorilla vuonna 1894. Monista Suomen huonoista kausista huolimatta on joulukuusi silti pysynyt osana jouluperinnettä suomalaisissa kodeissa.
Joulukuusen juuret ulottuvat kuitenkin kauemmas historiassa kuin 1800-luvulle. Tunturisusi.com:n mukaan jouluuksen juhlinta Kristuksen syntymän vuoksi olisi peräisin Tallinnasta, jossa mustapäiden veljeskunta olisi pystyttänyt ensimmäiset tiedetyt jouluuset 1500-luvulla. Toinen uskomus on, että Martti Luther olisi kehittänyt joulukuusen koristeeksi. Hän oli ulkona illalla kävellessään nähnyt kuusen, jonka takaa loistavat tähdet näyttivät koristavan, ja siksi hän päätti kaataa pienen kuusen ja tuoda sen kotiinsa koristeeksi.
Martti Lutherin ja protestanttien vuoksi joulukuusesta tuli kristillinen perinne ja se levisikin 1500-luvulla Saksasta muihin maihin. 1700- ja 1800-luvuilla juoluusi levisi mm. Yhdysvaltoihin, pohjoismaista Tanskaan ja sieltä edelleen muihin ja Englannin hoviin.
Joulukuusen koristelu ja siihen liittyvät markkinat ovat nykypäivänä melko suuri osa joulua. Alun perin joulukuusen koristelutavat olivat erilaiset, kuten nykyäänkin eri maissa koristeet ja niihin liittyvät perinteet ovat erilaisia. Kuusen tärkeimmät koristeet ovat latvassa komeileva tähti tai enkelihahmo sekä valot tai kynttilät. Nykypäivänä koristeet ovat kaupallisia, kimmeltäviä ja värikkäitä. Mutta alun perin joulukuusten koristeluun käytettiin lähinnä syötäviä asioita.
Tunturisusi.com-sivustolla kerrotaan, että ensimmäiset kirjalliset kuvaukset joulukuusen koristeista olisivat 1600-luvun alusta. Silloin kuusiin ripustettiin omenoita, piparkakkuja, makeisia ja värikkäistä papereista tehtyjä koristeita. Suomenkin ensimmäiset joulukuuset 1800-luvulla oli koristeltu samoin. 1800-luvulta 1900-luvulle tultaessa joulukuusesta oli tullut Suomessa joulun tärkein koriste ja kuusille myytiinkin jo kaikenmoisia koristeita. 1900-luvun alussa kaupungit pystyttivätkin ensimmäisiä valoin koristeltuja kuusia.
Nykyään ei tosin tarvitse edes itse koristella kuusta, sillä myynnissä on paljon tekokuusia, jotka ovat jossain määrin koristeltuja, eivätkä ne edes välttämättä ole kuusen värisiä tai muotoisia. Monet yritykset säästävätkin joulukuusen hankinnassa ja koristelussa ostamalla esim. kartionmuotoisen valopylvään houkuttelemaan asiakkaita ostoksille. Nykyään joulukuusiperinne on vielä vahva, mutta tätä menoa oikeiden kuusien tärkeys joulun tärkeimpänä koristeena katoaa.
Molemmat aikaisemmista lähteistä käsittelevät joulukuusten viljelyä positiivisena asiana, sillä se on luonut teollisuutta viljelyllä sekä koristeiden myynnillä. Joulukuusia voisi myös katsoa negatiiviselta kannalta. Kuusten kaataminen koristeiksi ei ole ympäritöystävällistä, ja koristeiden massatuotanto aiheuttaa saastepäästöjä. Lisäksi vuosittain kaadetaan laittomasti tuhansia kuusia ja se aiheuttaa päänvaivaa metsän omistajalle.
Viljely on nykyään monelle elinkeino tai harrastus, josta voi jouluisin tienata rahaa. Joulukuusi viljellään useissa maissa niiden tuoton vuoksi. Suomesta hyviä joulukuusia löytyy todella paljon havupuumetsiemme takia, mutta nykyään niitä on jouduttu alkaa viljelemäänkin aika paljon metsien hakkuiden vuoksi. Tuonti ulkomailta on melkei puolet tunturisusi.com:n mukaan, sillä Suomessa hankitaan joka joulu noin miljoonaan kotiin kuusi. Näistä kuusista n.400 000 on ostettuja, suomalaisia tai ulkomaisia. Eniten ulkomaiden puista tulee Tanskasta, jossa kuusten viljely on iso bisnes. Loput kuuset hankitaan omasta metsästä tutulta tai toisten metsistä varastamalla.
Suomessa on n. 600 joulukuusiviljelijää, joilla on paraikaa kasvamassa 3 miljoonaa kuusta, kertoo Joulupuuseura ry. Työ vaatii paljo ammattitaitoa ja fyysisesti vaativia toimia. Joulukuusia kasvatetaan n. 10 vuotta ja kasvatuksen aikana on kuusta trimmattava pari kertaa vuodessa, jotta lopputulos olisi tuuhea ja tasainen, kertoo joulukuusi.fi. Juolupuuseura ry avustaa puiden viljelyssä antamalla perusvihjeitä viljelyyn. Aikaa on varattava, sillä puiden kasvatukseen menee n. 10 vuotta ja puita pitää sieventää ja trimmata muutaman kerran vuodessa. Istutuspaikan tulisi olla pelto tai metsämaa. Viljelmän voi pilata tuholaiset, kuten myyrät, joten kannattaa varautua lisäkustannuksiin. Siis joulukuusen kasvatus ei ole helppoa, ja aloittamiseen tarvitaan jonkin verran pääomaa.
Joulupuuseura ry on lajitellut yleisimmät joulukuusilajikkeet, joita Suomessa viljellän/ käytetään kuusina: kotimainen metsäkuusi, serbiankuusi, okakuusi, mustakuusi jne.. Kaunis pihapiiri -kirjan kirjoittaja Leo Lindholm on kirjoittanut yleisten kuusilajien hyviä puolia: Serbiankuusen neulaset ovat päältä tumman vihreät ja alta hopeiset, joten kuusi on kauniin värinen ja näköinen koristeeksi. Serbiankuusi kestää myös hyvin ilmansaasteita, joten se soveltuu hyvin viljelyyn. Okakuusella taas on jäykät ja pistävät neulaset, joten se sopii erinomaisesti joulukuuseksi, johon ripustetaan paljon koristeita.
|
Toimittaja(t): J.M.
Luotu: 12.12.2011 19:25
Muokattu: 29.12.2011 17:20
|